Venäjän sotatalous heikkenee ja länsimaiden asettamat pakotteet purevat, toteaa kahdeksan EU-maiden valtiovarainministeriä yhteisessä lausunnossaan brittiläisessä Guardian -lehdessä.
Valtiovarainministerien mukaan Venäjä levittää liian ruusuista kuvaa taloudestaan ja pakotteiden vaikutuksista. Allekirjoittajina ovat valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sekä hänen kollegansa Ruotsista, Tanskasta, Baltian maista, Hollannista ja Puolasta.
Ministerien mukaan pakotteet ovat tehokkaita ja niitä on asetettava lisää. Lausunnossa luetellaan joukko asioita, jotka kertovat Venäjän talouden pitkän aikavälin ongelmista.
Sotateollisuus ei kanna
Valtiovarainministerien mukaan Venäjän talous on suuntautunut yhä enemmän sotateollisuuteen, jota ylläpidetään finanssipoliittisilla elvytystoimilla. Se ei ole heidän mielestään merkki vakaasta taloudesta, vaikka bruttokansantuote kasvaisi.
Venäjä aikoo käyttää tänä vuonna lähes yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen ja turvallisuuteen.
Ministerien mukaan talouden lyhyen aikavälin ylikuumeneminen voi estää tuottavuuden kasvun, johtaa yksityisen sektorin pysähtymiseen ja pahentaa vallitsevaa inflaatiota.
Venäjää koettelee työvoimapula, ja kireät työmarkkinat aiheuttavat paineita palkkojen nousuun. Ruplan heikko arvo nostaa tuontihintoja, mikä sekin ruokkii inflaatiota entisestään.
Venäjän keskuspankki nosti perjantaina ohjauskorkoa 18 prosenttiin. Korotus oli kuudes reilun vuoden aikana.
Venäjä joutuu rahoittamaan suuria julkisia sotamenojaan yksityisomaisuuden pakkolunastuksella, eikä maan johto piittaa väestön sosiaalisesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista, ministerit kirjoittavat.
Venäjän hallitus on käyttänyt lähes puolet kansallisen hyvinvoinnin rahastostaan sen jälkeen, kun se aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa, lausunnossa sanotaan.
Ministerit toteavat, että jos Venäjän presidentti Vladimir Putin jatkaa tällä tiellä, maan taloudelle aiheutuvat pitkän aikavälin vahingot voivat olla merkittäviä.
EU päätti lisäpakotteista
EU-maiden ulkoministerit hyväksyivät kesäkuussa uuden Venäjän vastaisen pakotepaketin. Paketissa kielletään venäläisen nesteytetyn maakaasun uudelleenlaivaus kolmansiin maihin EU-alueella, millä pyritään iskemään Venäjän kaasusta saamiin tuottoihin. Paketissa rajoitetaan myös Venäjän nesteytetyn maakaasun tuontia maakaasuverkkoon liittymättömien EU:n terminaalien kautta.
Pakotepaketilla pyritään myös iskemään muun muassa Venäjän varjolaivastoon Itämerellä. Varjolaivastolla tarkoitetaan usein omistussuhteiltaan ja vakuutustensa puolesta epämääräisiä laivoja, jotka kuljettavat Venäjä-pakotteiden alaista rahtia. Jatkossa varjolaivaston osaksi tulkituille aluksille ei saa enää tarjota palveluita eikä niitä saa päästää satamiin.
Ministerit toteavat lausunnossaan, että Venäjän vientitulot olivat vähentyneet noin kolmanneksella vuosien 2022 ja 2023 välisenä aikana.
---
Korjattu aiempaa uutista klo 18.21: Venäjää ei koettele työttömyys vaan työvoimapula.
Lähteenä myös AFP.