Valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi STT:lle, että tuhansien virkamiesten irtisanomiset ovat ensi vuonna mahdollisia osana julkisen hallinnon säästökuuria.
Hänen mukaansa Petteri Orpon (kok.) hallituksen asettamat säästötavoitteet ovat niin suuret, että irtisanomisiin voidaan joutua turvautumaan ministeriöissä ja virastoissa.
Majasen mukaan julkisesta hallinnosta pitää säästää pelkästään ensi vuonna 200 miljoonaa euroa.
Henkilöstökulut ovat esimerkiksi virastoissa ylivoimaisesti suurin kuluerä. Tästä syystä säästöt tulevat olemaan pääosin palkkakulujen vähentämistä, Majanen sanoo.
– Esimerkiksi VM:n hallinnonalalla on noin 13 000 ihmistä töissä. Varmaan 90 prosenttia kaikista menoista on henkilöstökuluja.
Kehysriihestä 150 miljoonan lisäsäästöt
STT kertoi perjantaina hallituslähteisiinsä nojaten, että Suomessa irtisanottaisiin ensi vuonna tuhansia virkamiehiä tehtävistään. Taustalla ovat paitsi hallitusohjelmaan kirjatut 250 miljoonan euron julkisen hallinnon säästöt, myös kehysriihessä päätetyt 150 miljoonan euron lisäsäästöt.
Tästä 400 miljoonasta eurosta siis puolet olisi Majasen mukaan säästettävä jo ensi vuonna.
Sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvissä ministeriöissä eli oikeusministeriössä, sisäministeriössä ja puolustusministeriössä vaadittavat säästöt ovat pienempiä kuin muilla hallinnonaloilla. Niiden tulee säästää 0,81 prosenttia ja muiden hallinnonalojen 3,58 prosenttia menoistaan.
Majasen mukaan pelkästään VM:ssä ja sen alaisissa virastoissa pitää saada ensi vuonna kasaan 77 miljoonan euron säästöt.
– Jos säästöprosenttia viedään sellaisenaan VM:n hallinnonalalle, puhuttaisiin yhteensä sadoista henkilötyövuosista, jotka vähenisivät ensi vuonna, Majanen sanoo.
– Tuo on sellainen lukumäärä, että voimme joutua yt-menettelyihin, joissa henkilöstöä vähennetään.
Satoja vähennyksiä per virasto
Majasen mukaan vielä on liian aikaista sanoa, miten säästöt ja mahdolliset irtisanomiset tullaan jyvittämään esimerkiksi eri virastojen kesken.
Hän kuitenkin uskoo, että jopa tuhansiin nouseva irtosanomisten määrä tulee muodostumaan useasta pienemmästä purosta.
– Esimerkiksi ely-keskuksissa ja aluehallintovirastoissa (avit) taitaa olla yhteensä noin 4 600 henkilötyövuotta. Jos siitä vähennettäisiin kaavamaisesti se reilut kolme prosenttia, puhutaan joistain sadoista henkilötyövuosista.
– Tällaisista muutamien satojen henkilötyövuosien eristä ne kokonaissäästöt tulevat.
Ministeriöissä yritetään nyt etsiä kuumeisesti säästökohteita, joita on Majasen arvion mukaan määrä esitellä hallitukselle toukokuun loppupuolella.
Virastot ryhtyvät tyypillisesti niihin aikoihin laatimaan seuraavan vuoden budjettejaan, joita varten säästöraamit on oltava selvillä.
"Kyllä tässä kiire tulee"
Toimeen on tartuttu muun muassa työ- ja elinkeinoministeriössä. Kansliapäällikkö Timo Jaatisella ei kuitenkaan ole vielä tässä vaiheessa kertoa järin konkreettista säästösuunnitelmaa.
– Säästöjä voi hakea monella tavalla. Lakisääteiset tehtävät on kuitenkin hoidettava. Yksi vaihtoehto ovat myös lomautukset, Jaatinen sanoo.
– Muita keinoja ovat esimerkiksi erilaisten hankkeiden pysäyttämiset ja toimitilaratkaisut.
Hänen mukaansa keskusteluja käydään kaikkien ministeriön hallinnonalaan kuuluvien virastojen kanssa. Tarkoitus on kääntää kivet ja kannot mahdollisten säästöjen löytämiseksi.
Työtä joudutaan tekemään Jaatisen mukaan kiireellä.
– Leikkaukset pitää saada voimaan ensi vuoden alusta, joten ne on saatava ensi vuoden budjettiin mukaan. Tämä tarkoittaa, että ne pitää saada nyt kesän aikana budjettiprosessiin, hän selittää.
– Kyllä tässä tosi kiire tulee.
Aveissa säästöjen löytäminen vaikeaa
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ylijohtaja Jonas Liimatta arvioi, että toistaiseksi on vaikea ottaa kantaa, miten säästöt kohdistuvat ely-keskuksiin.
Hänen mukaansa asiantuntijaorganisaatiossa suurin osa kustannuksista, eli noin 70 prosenttia, on henkilöstökuluja. Lisäksi kuluja koituu palvelujen hankinnasta, kuten tietojärjestelmistä ja toimitiloista.
– Säästöjä tulee, ja oletettavasti ne kohdistuvat meihin ihan niin kuin muihinkin valtion toimijoihin. Panemme toimeen sen mitä päätetään, hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja asiakasvaikutuksia mahdollisimman vähän heikentäen, Liimatta sanoo.
Ely-keskuksissa on jo aiemmin säästetty esimerkiksi toimitilakuluista siirtymällä yhteisiin tiiviimpiin tiloihin muiden virastojen kanssa.
Aluehallintovirastoissa säästöjen löytäminen on vaikeaa, sanoo puolestaan Pohjois-Suomen avin ylijohtaja Kaisa Ainasoja.
– Resurssit ovat jo nykyisin hyvin tiukat, hän kertoo.
Myös avien kuluista suurin osa, lähes 80 prosenttia, on henkilöstökuluja. Ainasojan mukaan säästöjä voitaisiin hakea esimerkiksi avien tehtävien karsimisella, mutta se edellyttäisi hänen mukaansa lainsäädäntömuutoksia.
Tehtävien karsiminen on mahdollista
VM:n kansliapäällikkö Majanen ei pidä lakimuutoksia mahdottomana ajatuksena säästöruljanssissa, jossa kaikki keinot on käytävä läpi.
– Kyllä siellä katsotaan, onko sellaisia lakisääteisiä tehtäviä, joista pitäisi tehdä hallitukselle ja eduskunnalle esitys, että tehtävästä on kerta kaikkiaan luovuttava eikä valtio sitä enää tee, Majanen sanoo.
– Lakimuutokset ovat tässä ihan mahdollisia.
Jos virastojen tehtäviä karsivista lakimuutoksista saadaan yhteisymmärrys toukokuun loppuun mennessä, ne saattaisivat ehtiä vielä syksyllä eduskuntaan. Tämä tosin edellyttäisi nopeaa lainvalmistelua.
– Tällöin ne voisivat tulla ensi vuoden alusta voimaan. Kun kaavailtu säästö on niin iso, periaatteessa kaikki keinot täytyy olla käytössä, Majanen sanoo.
Aluehallinnon jättiremontti käynnissä
Hallitus käynnisti viime syksynä hallitusohjelman mukaisen hankkeen, jolla on niin ikään merkittävä vaikutus osaan valtion virastoista. Hankkeessa valtion aluehallinto uudistetaan perinpohjaisesti.
STT:n tietojen mukaan hallitus ei kuitenkaan ole asettanut aluehallintouudistukselle minkäänlaisia tavoitteita säästöistä tai henkilöstövähennyksistä.
Useista viranomaislähteistä painotetaan STT:lle, ettei kyseessä ole säästötoimi eivätkä julkisen hallinnon säästöt ja mahdolliset irtisanomiset kumpua hankkeesta.
– Valmistelussa on painotettu, että tätä muutosta ei tehdä henkilöstön säästönäkökulmasta, vaan siinä ovat muut syyt takana, sanoo esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ylijohtaja Liimatta STT:lle.
Hankkeessa perustetaan uusi valtakunnallinen virasto, johon on määrä keskittää pääosa nykyisten aluehallintovirastojen tehtävistä ja osa ympäristöön liittyvistä ely-keskusten tehtävistä.
Lisäksi uuteen valtakunnalliseen virastoon siirrettäisiin kokonaan sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran tehtävät.
Uudesta virastosta on ainakin joissain sidosryhmätilaisuuksissa käytetty nimeä Valo-virasto. Hallituksen hankesuunnitelman mukaan uuden toimiston olisi määrä aloittaa toimintansa viimeistään vuoden 2026 alussa.
Avit aiotaan lakkauttaa
Irtisanomisten sijaan hankkeessa ajatus on ollut, että virastojen työntekijät siirtyisivät toimenkuvien mukana esimerkiksi uuteen valtakunnalliseen virastoon.
Uudistuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaan vahvistaa yhdenmukaista lupa- ja valvontakäytäntöä Suomessa. Lisäksi tarkoitus on sujuvoittaa lupaprosesseja.
Uusi keskusvirasto käytännössä lopettaisi nykyiset avit, joiden tehtävistä suurin osa keskitettäisiin uuteen valtakunnalliseen virastoon.
Avien kilpailu- ja kuluttajahallinnon tehtävät siirtyisivät uudistuksessa Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat avien ympäristöterveydenhuollon tehtävät puolestaan siirtyisivät Ruokavirastoon.
Elyt muuttuvat elinvoimakeskuksiksi
Muutoksia on luvassa myös ely-keskusten toimintaan. Nykyiset ely-keskukset olisivat jatkossa elinvoimakeskuksia.
Hankkeessa perustettavat uudet elinvoimakeskukset ja niiden alueet muodostetaan nykyisten täyden palvelun ely-keskusten pohjalta. Tällaisia ely-keskuksia on Suomessa yhdeksän.
Kaikkiaan ely-keskuksia on 15. Uusia elinvoimakeskuksia olisi viisi tai kuusi vähemmän kuin nykyisiä ely-keskuksia.
Niissä hoidettaisiin kaikki nykyisten ely-keskusten tehtävät lukuun ottamatta osaa ympäristövastuualueen tehtävistä, jotka siirtyisivät uuteen valtakunnalliseen virastoon.
Lisäksi elyjen tällä haavaa hoitamat julkisen liikenteen aluehallinnon tehtävät siirtyisivät liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin.