Valtiovarainministeriön (VM) virkakunnan kesäkuussa tekemä budjetin pohjaesitys ei vielä sisältänyt yhtään valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) säästöehdotuksista. Ministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo STT:lle, että tämä oli luonnollista, sillä käytännössä säästöpakettia alettiin koostaa viime viikon perjantaina ministerin pyynnöstä. Miljardin euron säästöpaketista saatiin tuolloin ensimmäisiä asioita paperille.
Säästökokonaisuutta valmisteltiin Niemelän mukaan tiiviissä yhteistyössä ministeri Purran, tämän esikunnan ja virkamiesten kesken. Siitä ei tehty erillistä virkapohjaa.
– Kävin ministeri Purran kanssa viime tiistaina ensimmäisen keskustelun miljardin euron sopeutustoimien etsimisestä, mutta kabinetin (ministerin esikunnan) kanssa keskustelin toiveesta jo aiemmin, Niemelä kertoo.
Niemelän mukaan säästötoimet pyrittiin löytämään niin, etteivät ne haittaisi talouskasvua.
– Esimerkiksi tutkimus- ja kehitysrahoituksen vähennykset rahoituksen kasvusta ovat kuitenkin niin pieniä pitkässä juoksussa ja ne kohdentuvat vahvemmin tutkimukselliseen puoleen, ettei niillä aidosti ole kasvua heikentävää vaikutusta.
Niemelä sanoo, että tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus kasvaisi ehdotuksen mukaan edelleen parilla sadalla miljoonalla eurolla vuosittain.
"Ei mitään ihmeellistä"
Niemelän mukaan budjettiprosessissa ei ole parin viime päivän aikana tapahtunut "mitään ihmeellistä".
– Toki mittakaava uusista toimista on todella iso, joten se ehkä tekee tästä menettelytavasta erityislaatuisen.
Niemelän mukaan valtiovarainministerit ovat tehneet muutoksia virkamiesten pohjaesitykseen aiemminkin. Siihen heillä on hänen mukaansa juridinen oikeus.
– Mittakaava on toki ollut erilainen. Valtiovarainministerit ovat saattaneet tehdä joidenkin miljoonien, enintään kymmenien miljoonien eurojen muutoksia virkamiesten kantaan.
Niemelä perustelee Purran toimintaa sillä, että talousennuste heikkeni ja luottoluokitus laski heinäkuun lopulla, joten uusille sopeutustoimille tuli tarve.
Perjantaina julkistettiin valtiovarainministerin ehdotus valtion ensi vuoden budjettiin tehtävistä leikkauksista. Purra esitteli leikkausten pääkohtia jo keskiviikkona tiedotustilaisuudessaan. Myös VM:n kesäkuinen virkakanta tuli julkiseksi perjantaina.
Purran säästölistasta ja budjettiprosessista nousi äläkkä heti keskiviikkona, kun kokoomuksen ja RKP:n ministerit tyrmäsivät valtiovarainministerin ehdotuksen liian poliittisena. Molemmat hallituskumppanit katsoivat, että hallituksen neuvottelu tulee käydä puhtaalta pöydältä ja VM:n virkakunnan kannan pohjalta.
"Toissijaisia menoja"
Purra kertoi tiedotustilaisuudessa, että hänen ehdotuksessaan leikkaukset on tehty toissijaisiin menoihin, jotka eivät kuulu valtion ydintehtäviin.
– Olen halunnut korostaa tässä, että meidän täytyy tehdä sellaisia toimia, jotka tavallisen kansalaisen elämässä näkyvät mahdolllisimman vähän, Purra sanoi.
Ehdotuksessa esitetään säästöjä muun muassa yliopistojen rahoitukseen, kuntien peruspalveluihin, järjestöjen avustuksiin sekä tutkimus- ja kehitysrahoitukseen. Valtiovarainministeri säästäisi myös muun muassa taiteesta, kulttuurista ja liikuntapaikoista.
Lisäksi hän ehdottaa esimerkiksi, että nykymuotoinen Opetushallitus lakkautetaan vuoden 2027 alusta ja säilytettävät toiminnot siirretään osaksi opetus- ja kulttuuriministeriötä. Opetushallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden sekä esi- ja perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien laatiminen.
Budjettiehdotus sisältää uusia leikkauksia lähes 900 miljoonaa euroa ensi vuonna. Toimien vaikutus kasvaa yhteen miljardiin vuonna 2027.
Purra puhunut sopeutustarpeesta pitkään
Valtiovarainministeri on puhunut ainakin kesäkuusta asti lisäsopeutusten tarpeesta. Hän sanoi jo tuolloin löytävänsä leikattavaa muun muassa yritystuista ja tehottomista tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista. Ehdotuksessa esitetään yritystukiin vain kaksi toimea, joista toinen on tutkimus- ja kehitysrahoitukseen tuleva lykkäys ja toinen palveluhenkilöstön rajaaminen miehistötuen ulkopuolelle, mikä koskisi muun muassa Ruotsin-laivoja.
Eduskuntapuolueiden yhdessä sopima tavoite on ollut nostaa valtion tutkimus- ja kehittämismenoja 1,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuosikymmenen loppuun mennessä. Purran ehdotuksessa tavoite siirrettäisiin vuoteen 2035.
Purran mukaan parlamentaarinen sopimus on tehty toisenlaisessa maailmanajassa. Hänen mukaansa Suomen Akatemia, yliopistot ja Business Finland saavat merkittäviä rahasummia myös sellaisiin toimiin, jotka eivät ole välittömästi kasvuun tähtääviä.
Kuntien peruspalveluihin leikkauksia
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustuksiin Purra ehdottaa 100 miljoonan euron lisäleikkauksia. Muun muassa opiskelijoiden ja nuorten mielenterveysjärjestöt ovat vedonneet, että ehdotettuja lisäleikkauksia ei toteutettaisi, koska nuorten ja opiskelijoiden mielenterveystilanne on jo nykyisellään hälyttävä.
Kuntien peruspalveluista Purra säästäisi leikkaamalla valtionosuuksista 150 miljoonaa euroa. Ministerin mukaan tarkoituksena ei olisi leikata perusopetuksesta. Kuntien budjetista suurin osa menee kuitenkin koulutukseen, joten esitystä arvostelevien mielestä leikkaus ei voisi olla osumatta myös siihen.
Kehitysyhteistyöhön ja muuhun Suomen ulkopuolelle ohjautuvaan rahoitukseen valtiovarainministeri kohdistaisi myös lisää leikkauksia. Lisäksi Purra peruisi humanitaariseen katastrofiapuun puoliväliriihessä tehdyn 10 miljoonan euron lisäyksen.
Purran ehdotuksessa kunnille ja hyvinvointialueille maksettavat laskennalliset maahanmuuttajien kotoutumiskorvaukset lakkautettaisiin. Määrärahasäästö olisi arviolta 167 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 150 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Lisäksi hän muun muassa lopettaisi kiintiöpakolaisten ottamisen Suomeen. Muutos olisi vastoin hallitusohjelmaa, jossa on sovittu 500 kiintiöpakolaisen vastaanottamisesta vuosittain. Lopettaminen säästäisi 6 miljoonaa euroa ensi vuonna.