Suomen talous on taantumassa loppuvuoden, mutta kasvua odotetaan taas ensi vuonna, käy ilmi valtiovarainministeriön talouskatsauksesta.
Taantuma ei tule yllätyksenä. Alkuvuoden hyvän kasvun ansiosta talouskasvu pysyy kuitenkin kokonaisuudessaan nollassa tänä vuonna.
– Taantuma näyttää toistaiseksi varsin tyypilliseltä talouden suhdannekiertoon liittyvältä negatiivisen kasvun vaiheelta. Lievä ja lyhytaikainen taantuma ei anna aihetta tukea talouden kokonaiskysyntää julkisin varoin, totesi ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander ministeriön tiedotustilaisuudessa maanantaina.
Taantuma koettelee erityisesti asuinrakentamista, joka kärsii pahiten korkojen noususta.
Ensi vuonna yksityinen kulutus, investoinnit ja vienti kääntyvät ennusteen mukaan kasvuun. Bruttokansantuote (bkt) kasvaa ministeriön arvion mukaan tuolloin 1,2 prosenttia.
Vuonna 2025 kulutuksen ja investointien kasvu vahvistuu, jolloin bkt:n ennustetaan kasvavan 1,8 prosenttia.
Hintojen nousu tasaantumassa
Kotitalouksilla on jatkossa enemmän varaa kuluttaa, sillä korkojen nousu on jo pysähtynyt, ja ensi vuonna korkojen odotetaan kääntyvän laskuun. Lisäksi hintojen nousu hidastuu samalla kun palkat nousevat.
– Pahimmillaan inflaatio oli jopa yhdeksän prosentin tuntumassa, tänä vuonna reilussa kuudessa prosentissa. Ensi vuonna odotamme, että inflaatio on vain reilut kaksi prosenttia, kertoi finanssineuvos Janne Huovari.
Huovari myöntää, että ministeriön käsitys tämän ja ensi vuoden talouskasvusta on optimistisempi kuin useimmilla muilla talousennusteiden laatijoilla.
– Syy on se, että odotamme, että kun kotitalouksien tilanne selkeästi helpottuu, se näkyy myös kulutuksessa, hän sanoo.
Israelin tilanne ei vielä vaikuta
Tulevaisuudennäkymä on kuitenkin epävarma, ja ennusteessa on monia riskitekijöitä. Taantuma voi esimerkiksi pitkittyä ja saada pysyvämpiä, elpymistä hidastavia rakenteellisia piirteitä.
– Syyt voivat liittyä inflaatioon ja korkoihin, Kiinan talouteen, yleiseen epävarmuuteen ja säästämiseen, asuinrakentamiseen sekä energiamarkkinoihin, Spolander totesi.
Myös maailmantalouden ja maailmanpolitiikan riskeistä saatiin muistutus viikonloppuna, kun palestiinalaisen äärijärjestö Hamasin ja Israelin välille puhkesi taisteluita.
Huovarin mukaan maailmantaloudelle ei koidu juurikaan vaikutusta, jos tilanne jää Israelin rajojen sisäpuolelle.
– Toki sitten, jos konflikti leviää laajemmalle Lähi-itään, sillä on suurempia vaikutuksia, koska sitten puhumme vaikutuksista öljymarkkinoihin, hän totesi.
Hän korosti kuitenkin, että öljyriippuvuus on huomattavasti vähentynyt siitä, mitä se on ollut alueen aiempien konfliktien aikaan.
Toisaalta talouskasvu voi olla myös ennustetta suotuisampaa. Esimerkiksi siirtymä puhtaaseen energiaan voi edetä ennustettua laajemmin ja nopeammin. Lisäksi kotitalouksien kulutus voi yllättää myönteisesti, jos hintojen lasku on nopeaa ja työllisyys pysyy hyvänä.
Julkinen talous heikkenee
Julkinen talous heikkenee hallituksen kaavailemista toimista huolimatta. Julkisyhteisöjen alijäämä on seuraavana kolmena vuotena kolme prosenttia tai enemmän. Tähän vaikuttaa ministeriön mukaan erityisesti se, että verotulojen kasvu on nyt hidasta.
Ennusteessa on mukana hallitusohjelmasta ne toimet, jotka ovat mukana julkisen talouden suunnitelmassa tai ensi vuoden talousarvioesityksessä. Niiden vaikutus on noin 2,7 miljardia euroa vuoden 2027 tasolla.
– Käytännössä tulopuolen heikennys syö säästön vaikutuksen, mikä näillä toimilla saadaan, kertoi finanssineuvos Jenni Pääkkönen.
Valtionhallinnon, kuntahallinnon ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä, joka täytyisi kattaa lisävelalla, olisi edelleen noin 10 miljardia euroa vuonna 2027, vaikka hallitusohjelma pantaisiin toimeen täydessä laajuudessaan.
Velkasuhteessa ei näy taittumisen merkkejä, vaan se on kasvamassa.