2010-luku oli Suomessa täynnä hallinnon muutospuhetta mutta nyt 2020-luvulla tämä muutospuhe alkaa konkretisoitua varsinaiseksi muutokseksi.
Iso muutos koettiin jo pari vuotta sitten kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirrettiin kuntien vastuulta uudelle itsenäiselle maakunnalliselle hallinnon tasolle, kun hyvinvointialueet syntyivät. Tämä oli vasta muutoksen ensimmäinen vaihe.
Toisessa vaiheessa, aivan kuin pyöräovi-ilmiönä TE-palvelut siirtyvät ensi vuoden alusta lukien valtiolta kuntiin vahvistamaan sote-palveluiden jälkeensä jättämää aukkoa kuntien taseissa.
Kolmannessa vaiheessa jäljelle jäävät valtion alueilla olevat palvelut järjestellään uudelleen. Ely-keskukset pilkotaan Elinvoimakeskuksiksi sekä eri uusiksi valtakunnallisiksi virastoiksi, joihin kerätään aluehallintoviranomaisten ohella niiden lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät.
Muutos on historiallinen ja sen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2026 alussa.
Valtionhallinnon näkökulmasta muutoksen merkittävyydelle saa hakea vertailukohtaa kaukaa Suomen historiasta, sillä yhtä suuria muutoksia valtionhallinnon järjestelyiksi on tehty viimeksi Axel Oxenstiernan aikoihin 1600-luvulla lääninhallitusten perustamisten yhteydessä.
Tällä hetkellä valmistellaan TE2024-uudistusta, jonka seurauksena työllisyystehtävät siirtyvät valtiolta kunnille 1.1.2025. Myös työllisyydenhoidon näkökulmasta muutos on historiallinen. Kunnat eivät ole hoitaneet työllisyystehtäviä tässä laajuudessa sitten 1940-luvun, jolloin työvoimahallinto keskitettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle, kun valtion rooli työttömyyden ehkäisyssä lisääntyi.
Ennen sitä työttömyyden hoito oli toki keskittynyt kuntien vastuulle. Vuonna 1942 Suomi jaettiin työvoimapiireihin ja käytännön työttömyyden torjuntaa hoitivat työvoimalautakunnat. Sittemmin perustettiin 1970-luvulla valtiollinen Työnvälitystoimisto, jonka nimi muuttui myöhemmin Työvoimatoimistoksi. 2000-luvulla tuli käyttöön nimi TE-toimistot ja nykyiset TE-toimistot perustetiin 2013, jolloin ne liitettiin ely-keskusten yhteyteen.
Etelä-Pohjanmaalla TE2024-uudistuksen jälkeen tätä työllisyystehtävää tullee hoitamaan kolme työvoimaviranomaista: yksi kaupunki ja kaksi kuntayhtymää.
Puhuttaessa TE-palveluista huomio keskittyy yleensä työttömien työnhakijoiden palveluihin mutta monen silmät avautuvat, kun kerron, että itse johdan Etelä-Pohjanmaalla yli 20 asiantuntijan yritys- ja rekrytointipalveluita, jotka palvelevat lähtökohtaisesti Y-tunnuksellisia asiakkaita. Siis yrittäjiä ja työnantajia.
TE-palvelut ovat paljon muutakin kuin tv-uutisten inserttien kuvissa näkyvät TE-toimiston henkilöasiakaspalveluiden jonotusautomaatit. Siirtyviin TE-palveluihin kuuluvat mm. starttirahojen ja palkkatukien käsittely, aloittavan yrittäjän ja työnantajien neuvonta, kansainvälinen työnvälitys, yritysrahoituksen palvelukartoitukset, muutosturvapalvelut, työvoimakoulutusten hankinta ja paljon muuta. Näillä palveluilla on suuria kerrannaisvaikutuksia työnantajien ohella alueemme elinkeinotoimijoille, koulutuksen järjestäjille ja monelle palveluntuottajayrityksille. Näille toimijoille TE-palveluiden laaja kokonaisuus on tutumpaa, mutta suurelle yleisölle muutoksen laajuus tulee yllätyksenä.
Aki Ruotsala
yrityspalvelujohtaja
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto