Valtion bud­je­tin kä­sit­te­ly alkaa – näitä kan­nat­taa seurata

Politiikan penkkiurheilijoilla on tänään mielenkiintoinen päivä. Valtiovarainministeri Petteri Orpo esittelee valtion ensi vuoden budjettia. Lännen Media kokosi asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Loppusummaa kannattaa verrata edellisvuosiin. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2016 arvioidaan, että valtion tulot ovat tänä vuonna noin 54 miljardia euroa. Siitä suurin osa, noin 41 miljardia, kerätään veroina. Noin viisi miljardia on uutta velkaa. Hallitusohjelma lähtee velkaantumisen taittamisesta, joten velan massiivinen kasvattaminen vuonna 2017 olisi hallitukselle ideologisesti ongelmallista.

Budjetin yli- tai alijäämäisyyteen kannattaa kiinnittää huomiota. Alijäämäisen budjetin kulut ja menot tasataan ottamalla velkaa. Suomen valtion kokonaisvelka on tällä hetkellä noin 104 miljardia euroa.

Verotukseen liittyvät valtion budjetin suorimmat ja nopeimmat vaikutukset. Työn tai pääoman verottaminen tai arvonlisävero eivät kuitenkaan yksin kerro kansalaisen näkökulmasta läheskään kaikkea. Myös esimerkiksi asuntolainojen korkojen vähennyskelpoisuus, erilaiset haittaverot, kuten tupakka- tai makeisvero, ja esimerkiksi sakkojen korotukset vaikuttavat.

Yksi yrittäjyyttä koskevista väännöistä liittyy investointivaraukseen. Investointivaraus tarkoittaisi sitä, että yrityksellä olisi mahdollisuus varata verotettavasta voitostaan rahaa investointeihin. Jos yritys käyttäisi varauksen tietyssä ajassa investointiin, sen ei tarvitsisi maksaa yhteisöveroa tuolta osin ollenkaan. Erityisesti keskusta on mallin kannalla. Kokoomus ei ole ollut siitä yhtä innostunut. Malli on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, jossa varaus voi olla enimmillään 25 prosenttia voitosta.

Myös Viron yritysveromalli on pyörinyt keskusteluissa. Virossa yritykset eivät maksa tuloveroa siltä osin, kun tulot jäävät yritykseen. Veroseuraamuksia koituu vasta, kun raha siirtyy yrityksestä pois. Suomalaiset liike-elämän edustajat, kuten Elinkeinoelämän keskusliitto, ovat ehdotelleet mallia Suomeen.

Työllisyysasteen pitää hallitusohjelman mukaan nousta 72 prosenttiin ja Suomeen pitää luoda 110 000 uutta työpaikkaa. Useat taloustieteen asiantuntijat ovat todenneet, että etenkin työn perässä muuttamisesta pitäisi tehdä kannattavampaa. Sitä hidastaa erityisesti varainsiirtovero, joka tekee työn perässä muuttamisesta kallista. Jos varainsiirtoverosta luovuttaisiin, odotettavissa olisi, että vastaava summa parsittaisiin kokoon asumisen muista veroista esimerkiksi kiinteistöveroa nostamalla.

VILLE KOIVUNIEMI

Ilmoita asiavirheestä