Etelä-Pohjanmaan maakunnan 18 kunnan alueella on yksityisteitä noin 28 000 kilometriä. Niiden varrelle sijoittuu lähes 23 500 vakituisen asumisen taloutta ja reilu 3 000 vapaa-ajanasuntoa. Vahvan alkutuotannon maakunnalle yksityisteillä ja valtion alempiasteisella tieverkolla on erityinen elinvoimamerkitys. Etelä-Pohjanmaa on yksityisteiden maakunta.
Vuonna 2022 valtio avusti budjetissaan yksityisteiden parantamista koko maassa 40 miljoonalla eurolla. Kuluvan vuoden rahoituksen Orpon hallitus on romahduttanut 6,8 miljoonaan euroon.
Koko maassa yksityisteiden omistajat käyttivät teidensä auraamiseen ja kunnossapitoon rahaa noin satamiljoonaa euroa Suomen tieyhdistyksen laskelmien (2022) mukaan.
Tiekunnat eivät voi arvonlisäverolainsäädännön tulkinnan takia vähentää maksamiaan arvonlisäveroja. Arvonlisäveron hallitus nosti 25,5 prosenttiin. Teiden hoitokulut ovat nousseet kolmessa vuodessa yli 10 prosenttia. Voidaan pitää varmana, että valtion verokassaan kertyy tänä vuonna yksityisteiden tiekunnilta vähintään 25 miljoonaa euroa arvonlisäveroja. Joka neljäs tiekunnan aurauskeikka ja murskekuorma menee valtion verokarhun suihin.
Valtio tienaa tänä vuonna siis yli 15 miljoonaa euroa yksityisteillä. Tämä on väärin, sillä yksityisteitä käytetään korvauksetta laajasti retkeilyyn, marjastukseen, metsästykseen, kalastukseen ja matkailuunkin jokaisen oikeuksiin vedoten.
Kunnat käyttävät yksityisteitä palvelujensa tuottamiseen ja avustavat siksi tienpitoa harkinnanvaraisesti. Valitettavasti monessa kunnassa on vähennetty tai jopa poistettu yksityisteille myönnettävät avustukset. Yksityisteiden varsien kiinteistöjen omistajat maksavat kiinteistöveroa siinä missä taajamienkin asukkaat, mutta he joutuvat pitämään omilla varoillaan tiensä kunnossa, toisin kuin kaava-alueilla. Kuntien kiinteistöverotuotot ovat kasvavia. Siksi on kohtuullista, että valtuustot ohjaisivat kiinteää osuutta kiinteistöverotuotosta yksityistieavustuksiin.
Ehdoton minimivaatimus hallitukselle on, että valtio kohdentaa yksityisteiden perusparannukseen vuosittain edes sen mitä se toisella kädellä verottaa. Toki valtion alempiasteisen tieverkon 1,5 miljardin euron kasvavaa korjausvelkaa unohtamatta.
Mikko Tiirola
Metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.