Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari ei näe erityistä ongelmaa siinä, että presidentti Alexander Stubb sijaisti pääministeri Petteri Orpoa (kok.) Euroopan poliittisen yhteisön kokouksessa.
Orpo jätti heinäkuussa Euroopan päämiestason kokouksen väliin muun muassa perheloman ja vaimonsa syntymäpäivän vuoksi. Sijaisuusjärjestelystä sovittiin presidentin kanssa.
– Jos kysymyksessä olisi ollut puhtaasti EU-instituution kokous, silloin mielestäni asia olisi ollut ongelma, ja sehän olisi ollut myös perustuslain vastaista. Mutta kun Euroopan poliittinen yhteisö ei ole virallinen EU-elin, en pidä Stubbin osallistumista niin pahana asiana, Tampereen yliopistossa työskentelevä Ruostetsaari sanoo.
Perustuslain mukaan presidentin tehtävä on johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. EU- ja sisäpolitiikkaa johtaa hallitus.
Mukana EU- ja muita maita
Orpo itse painotti tiedotustilaisuudessa tänään sitä, että Euroopan poliittinen yhteisö on epävirallinen keskustelufoorumi. Osallistujia on EU-maiden ohella muistakin Euroopan maista.
– Koska kyseessä oli ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, erityisesti Ukrainan tilanteeseen keskittyvä kokous, oli oikein luontevaa, että tasavallan presidentti osallistuu, ja sovimme hänen kanssaan tästä järjestelystä, Orpo sanoi.
Ruostetsaari kertoo hyväksyvänsä Orpon selityksen asiassa.
– Kyllä minä ostan sen siinä mielessä, että yhteisössä on myös EU:n ulkopuolisia maita. Meillä vanha periaatehan työnjaossa on, että EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluu hallitukselle, mutta sitten tavallaan EU:n ulkopuoliset maat kuuluvat tasavallan presidentin toimialaan, Ruostetsaari sanoo.
Rajanveto ei kaikissa eri tilanteissa ole kuitenkaan selvä.
– Esimerkiksi EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassakin tehdään EU:n ulkopuolisia maita koskevia kannanottoja ja ratkaisuja, Ruostetsaari huomauttaa.
Viestinnässä petrattavaa, tietoja tipoittain
Ruostetsaarelta löytyy myös ymmärrystä Orpon ratkaisulle jäädä päämiestason kokouksesta pois perhesyiden takia.
– Minä ymmärrän sen siitä näkökulmasta, että johtavien poliitikkojen elämä on äärimmäisen aikataulutettua ja heilläkin on kuitenkin oikeus perhe-elämään. Siinä mielessä pidän tätä hyväksyttävänä. Tietenkään perhesyyt eivät ole peruste tehtävien laiminlyönnille, mutta tässä tapauksessahan ei voida puhua mistään sellaisesta. Suomella oli kokouksessa edustus, hän sanoo.
Ruostetsaaren mielestä Orpon virkamatkan perumisesta syntynyt iso kohu johtui pitkälti siitä, ettei asiasta kerrottu riittävän avoimesti. Valtioneuvoston kanslia (VNK) salasi Orpon lomaa koskevia viestejä, kun taas edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd.) vastaavat lomaviestit olivat julkisia.
Tietoja Orpon kokousmatkan perumisen yksityiskohdista on saatu pikku hiljaa ja tipoittain. Kun asiaa ei avattu kunnolla, Stubbin osallistuminen Euroopan poliittisen yhteisön kokoukseen Orpon sijasta näytti aika oudolta.
– Olisi pitänyt avata enemmän Orpon lomasyytä julkisuuteen ja sitä, miksi tasavallan presidentti voi sijaistaa pääministeriä, ja kertoa myös selvästi, mikä Euroopan poliittinen yhteisö oikein on luonteeltaan, Ruostetsaari moittii.
Syytä keskustella perustuslain päivittämisestä
Orpo ja Stubb ovat molemmat puoluetaustaltaan kokoomuslaisia, ja julkisuudestakin on voinut huomata, että he tulevat hyvin keskenään toimeen. Yhteistyö on sujuvaa. Tilanne kokouksen sijaistamisen suhteen olisi voinut olla toisenlainen, jos miehet olisivat lähtöisin eri puolueista tai näkemykset eivät osuisi kovin hyvin yhteen.
– Tilanne olisi voinut olla mutkikkaampi, jos tasavallan presidentti ja pääministeri olisivat tulleet eri puolueesta tai heillä olisi ollut erilaisia näkemyksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Ruostetsaari sanoo ja jatkaa:
– Siinä mielessä meidän on syytä käydä keskustelua perustuslain päivittämisestä, koska emme voi luottaa siihen, että tilanne on aina näin auvoinen ja konsensushenkinen kuin nyt.
Hänen mukaansa omalta osaltaan keskustelu edustuksesta Euroopan poliittisessa yhteisössä osoittaa, että työnjako ulkopolitiikan johtamisessa kaipaa kirkastamista.
– Erityisesti eduskunnan tiedonsaantioikeus Nato-asioissa olisi syytä kirjata lainsäädäntöön.
Avoimuuden puute ongelmallista
Valtiosääntöoikeuteen perehtynyt tutkijatohtori Hanna Hämäläinen Turun yliopistosta ei lähtökohtaisesti pidä erityisen merkittävänä pääministeri Orpon poisjääntiä Euroopan päämiesten kokouksesta, eikä sitäkään, että häntä sijaisti kokouksessa presidentti Stubb. Kyseessä on yksittäinen tapaus, Hämäläinen sanoo. Sen sijaan asiaan liittynyt salamyhkäisyys ja avoimuuden puute on hänen mielestään ongelmallista.
– Viittaan esimerkiksi Orpon lomaa koskevien viestien salaamiseen. Jos tästäkin olisi selkeämmin viestitty heti alusta alkaen, ei tästä ehkä olisi syntynytkään välttämättä kohua, Hämäläinen sanoo STT:lle.
Hämäläisen mielestä ensin pitäisi kuitenkin määrittää kokouksen luonne ennen kuin sijaisjärjestelyä voi arvioida valtiosääntöoikeuden näkökulmasta. Vaikka kokous perustamishistoriasta johtuen istuu tiiviisti EU:n kylkeen, ei hänestä ole selkeää, onko kyseessä loppujen lopuksi perustuslain tarkoittama EU:n toiminta vai ei.
Perustuslaissa todetaan, että valtion ylimmän johdon osallistumista vaativassa EU-toiminnassa pääministeri edustaa Suomea, jollei valtioneuvosto toisin poikkeuksellisesti päätä.
– Ymmärtääkseni se ei ole mikään virallinen EU-foorumi, vaan pikemminkin keskustelukerhoksikin tituleerattu epämuodollinen valtionpäämiesten tapaaminen.
Tästä näkökulmasta tarkasteltuna asiassa ei ole hänen mielestään ongelmaa. Siinä tapauksessa myös perhesyyt on pätevä peruste pääministerille jäädä kokouksesta pois.
Ei tarvetta keskustelulle valtaoikeuksista
Sinänsä Hämäläinen ymmärtää tapauksesta nousseen arvostelun. Kyseisessä kokouksessa on tavallisesti Suomea edustanut pääministeri, ja hän pitää hyvänä, että asiasta on syntynyt keskustelua.
– Se, että pääministeri ja presidentti sopivat sijaisjärjestelystä keskenään, on myös ongelma vain siinä tapauksessa, että kyse olisi perustuslaissa säädetystä EU-toiminnasta. Siihen meillä on prosessit olemassa, ja siihen tarvitaan valtioneuvoston päätös.
Voiko olla vaarana, että presidentti alkaa tämän jälkeen hamuta enemmän toimivaltaa vaikkapa EU-politiikassa?
– En tämän yksittäisen tapauksen perusteella ehkä vielä lähtisi sellaisiakaan johtopäätöksiä tekemään.
Hänen mielestään tapaus ei aiheuta mitään fundamentaalista tarvetta keskustella valtaoikeuksista.
– Hyvä kuitenkin on, että asia on noussut esille ja että nyt keskusteltaisiin siitä, mikä kokouksen luonne on. Se olisi mielestäni tärkeää jatkon kannalta.