Valtatie 18:n pääsuuntaselvityksessä kartalle oli vedetty noin 7 km ennen Ruismäkeä lähtevä kaunis kaari suuntautuen Alavudelle, joka sittemmin todettiin liian pitkäksi ja että se kulkisi arvokkaalla kulttuurihistoriallisella alueella ja siksi linjaus hylättiin. Palattiin takaisin edellisessä maakuntakaavassa hyväksyttyyn linjaukseen, josta Seinäjoen päästä Kouraan kulkeva noin 14 km:n pituinen oikaisu jätettiin pois ja säästettiin noin 30 miljoonaa euroa. Tämä korvattiin esittämällä Kouran rautatienristeykseen alikulkua.
Vaasa–Seinäjoki–Jyväskylä-tien vaikutusalueella on 31 kuntaa, joiden asukkaat kulkevat tien kautta Jyväskylään. Asukasmäärä on lähes 0,5 miljoonaa. Tie haarautuu Jyväskylästä Joensuuhun ja Lappeenrantaan ja edelleen Venäjälle sekä Vaasan päästä Ruotsiin ja Norjaan. 20 vuotta sitten ainoastaan Seinäjoki ja Alavus olivat vaikuttamassa tien suuntaukseen ja päättämässä siitä. Tällä kertaa oli Kuortanekin otettu mukaan. Ely-keskuksen/Destian ehdottamalla linjauksella tulisi 83 % kärsimään turhista kiertomatkoista.
Ensimmäinen tarveselvitys on tehty heinäkuussa 1983. ”Liikenneministeriö voi määrätä valtateiksi sellaiset maantiet, jotka palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskuksien välistä kaukoliikennettä ja toimivat liikenteen pääasiallisina kokoojateinä muodostaen maantieverkon rungon.” ”Raportissa esitetyt tielinjaukset ovat suureksi osaksi vain karttatarkasteluun perustuvia hahmotelmia, ja ne täsmentyvät tiehankkeiden suunnittelun tai kaavoituksen yhteydessä.”
Liikennemäärien kasvaessa seurauksena oli se että, ne ruuhkauttivat keskukset, mikä johti siihen, että jouduttiin rakentamaan ohikulkuteitä. Nykyään uusien maantieverkkojen runkojen täytyy olla mahdollisimman virtaviivaisia ja teiden pitäisi hyödyttää kaikkia käyttäjiä, eikä vain niitä, joiden asuinpaikan läpi tie kulkee.
Toukokuussa 1984 TVH otti yhteyttä liikenneministeriöön, joka jo kesäkuun lopulla ilmoitti, että Jyväskylän–Seinäjoen–Vaasan -tieyhteyttä parannettaessa lähtökohtana tulee olla valtatieyhteyden saaminen.
Tie oli tarkoitus rakentaa ja parantaa valtatien tasoiseksi viimeistään 90-luvulla, mutta kuinkas sitten kävikään. HS 16.12.1993 kirjoittaa: ”Pääteiden numerot ja linjaukset muuttunevat 1995. Kokonaan uusi valtatieyhteys tulee Vaasan ja Jyväskylän välille numerolla 18. Se on pääosin jo rakennettu. Siitä puuttuu vielä suora yhteys Multian ja Ähtärin väliltä.”
Seuraavaksi HS 2.2.1996: ”Teiden numerot ja kilvet muuttuvat”, jolloin esitettiin Valtatien 18 viitoitusta ainoastaan Vaasasta Seinäjoelle. Edelleen HS 13.12.1997: ”Valtatie 18 viitoitetaan kokonaan, vaikka tien taso ei sellaista edellyttäisikään. Liikenneministeri Matti Aura toteaa: Uuden tien rakentamisen esteenä on sen taloudellinen kannattamattomuus eikä se kuulu tällä hetkellä ministeriön ajamiin valtakunnallisiin päätiehankkeisiin.”
Vuonna 2000 Vaasan tiepiirin tilaamassa Vaasan yliopiston tutkimuslaitoksen selvityksessä vastaa tiehallinnon edustaja kysymykseen, miksi valtatietä 18 ei ole rakennettu loppuun: ”Syynä siihen on väylän liikennevirran pienuus. Tielaitoksen määrärahoja jaetaan helpommin sellaisiin kohteisiin, joissa liikennemäärillä pystytään perustelemaan tiehankkeen tarve ja hyöty.”
Edellä mainitut asiat ovat syynä, miksi olen lähtenyt ajamaan asiaa, että saataisiin potkua hankkeelle eikä tien käyttäjien tarvitsisi ajella 14 km ylimääräistä käydessään Seinäjoelta Ähtärissä ja Kuortaneelta Ähtärissä lähes 17 km nykyiseen tilanteeseen nähden.
Koska tien viitoituksesta on kulunut jo yli 26 vuotta eikä tie ole parantunut tänä aikana lukuun ottamatta lyhyttä pätkää Veneskosken ja Kouran välillä, turha on kuvitella, että tässä taloudellisessa tilanteessa voisi nyt esillä olevan ely-keskus/Destian selvityksen perusteella valituksi tullut vaihtoehto tuoda parannusta asiaan ainakaan lähivuosina.
Koska tien liikennemäärät eivät lähivuosina merkittävästi lisäänny, ainut keino tilanteen korjaamiseen on lyhentää tietä, joka voi jopa lisätä liikennemääriä, kun ne siirtyvät lyhyemmille reiteille, josta seuraa, että myös hyötykustannukset parantuvat, jolloin mahdollisuus saada rahoitusta hankkeelle kasvaa.
Optimaalisin vaihtoehto olisi ollut Lahdenkankaan hiekka-alueen keskeltä kulkeva linjaus, joka olisi ollut myös hyvä paikka eritasolle, mutta valitettavasti se on 1. luokan pohjavesialuetta. Siksi vaihtoehdot on nyt viety pohjavesialueen ulkopuolelle. Tien lyhentyessä Seinäjoen Ähtärin suunnassa 6,2–6,8 km ja Kuortaneelta Ähtäriin 7,5–8,4 km vaihtoehtojen mukaan. Edullisin linjaus maksaisi itsensä takaisin pelkillä verohallituksen hyväksymillä kilometrikustannuksilla 18 vuodessa, kun valituksi tulleen vaihtoehdon maksuaika samalla periaatteella olisi 81 vuotta ja tie lyhenisi ainoastaan 2,4 km.
Olen työskennellyt yli 20 vuotta esisuunnittelutehtävissä viiden eri tiepiirin alueella ja osallistunut useaan otteeseen tämänkin tien kehittämiseen useissa kohteissa, siksi tästä on tullut sydämen asia saada se lopullisesti myös toteutettua.
Aikomukseni on esittää vaihtoehtoista ratkaisua ely-keskukselle ja maakuntaliitolle. Liitolle jää ainakin mahdollisuus jäädyttää hanke siihen asti, kun myös ehdottamani linjaukset on virallisesti ja asiallisesti selvitetty. Mikäli asiasta ei valiteta riittävästi, niin on vaarana, että ely-keskuksen/Destian linjausehdotus päätyy maakuntakaavaan, joka on seuraavat 30 vuotta voimassa ja hanke toteutuu todennäköisesti jo tänä aikana.
Maakuntakaava on nähtävillä verkkosivuilla www.epliitto.fi/maakuntakaava. Mielipiteet kaavasta tulee lähettää viimeistään 10.3.2023.
Esko Kuivalainen
eläkeläinen, RI
Seinäjoki