Val­ta­kun­nal­li­suus toi vain ke­vyt­jyt­kyn

Perussuomalaiset nousi odotetusti yhdeksi vaalien voittajista, mutta kovin kuti jäi piippuun. Äänikuninkaaksi 18 843 äänellään noussut puheenjohtaja Jussi Halla-aho oli jo etukäteen muistuttanut, että yksi puolueen päävastustajista on sohva.

Siinä missä etenkin kokoomus voi nauttia uskollisista äänestäjistä, perussuomalaisilla gallupkannatus ei ole automaattisesti siirtynyt vaalitulokseen.

Puolue oli vielä torstaina Ylen kuntavaaligallupissa toisena kokoomuksen jälkeen prosenttiyksikön sdp:tä ja viisi prosenttiyksikköä keskustaa edellä.

Vaalituloksissa puolueen sijoitus putosi kahdella. Edelle kiilasivat sdp ja keskusta, jota perussuomalaiset pyrki maakunnissa haastamaan.

Puolue oli laskenut etukäteen, että jos äänestysaktiivisuus jää alle 55 prosentin, PS:n kannatus asettuu 16,5-17,5 prosentin välille.

Jos äänestysaktiivisuus kohoaisi 60 prosenttiin, puolue arvioi kannatuksensa voivan nousta jopa 19,5 prosenttiin.

Äänestysinto jäi vaatimattomaan 55,1 prosenttiin. Pudotusta viime kuntavaaleista oli 3,8 prosenttiyksikköä, vaikka tavanomaista pitempi ennakkoäänestys veti vielä hyvin.

Perussuomalaisten kannatus asettui lopulta 14,5 prosenttiin. Vaikka kuntajytkystä tuli mallia light, nousua viime kuntavaaleista on merkittävät 5,6 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa puolueen historian parasta kuntavaalitulosta.

Perussuomalaiset vastusti ainoana puolueena vaalien siirtoa kahdella kuukaudella koronaepidemian vuoksi. Siirron syyksi täysjytkyn syntymättä jäämistä ei voi laittaa, sillä kahden kuukauden aikana julkisuudessa veivattiin niin kriisin partaalle ajautunutta hallituksen kehysriihtä, EU:n elvytyspakettia kuin pääministerin aamiaissotkua. Siis valtakunnallisia, oppositiolle herkullisia teemoja.

Puolueista juuri perussuomalaiset asemoi kuntavaalit selkeimmin hallituksen kannatusmittaukseksi.

Taloustutkimuksen Juho Rahkonen muistutti Twitterissä Lännen Median tilaamasta mielipidetutkimuksesta, jonka mukaan harva äänestäjä kertoi tekevänsä äänestyspäätöksen kuntavaaleissa valtakunnan teemojen pohjalta.

Tekemällä kuntavaaleista hallituskauden välitilinpäätöksen perussuomalaiset pohjusti kevään 2023 eduskuntavaaleja ja mahdollista hallitusyhteistyötä kokoomuksen kanssa. Aika näyttää, käyttääkö kokoomus kuntavaalimenestystään PS:n aseman horjuttamiseen kisassa pääoppositiopuolueen asemasta eduskunnassa vai alkavatko puolueet muodostaa tiivistä oppositiorintamaa.

Yhteinen nimittäjä löytyy talous- ja työllisyyspolitiikasta. Tästä saatiin esimerkki Halla-ahon puoluevaltuustossa pitämästä puheesta, jossa tämän tulkittiin kyseenalaistaneen nykyisen työttömyysturvan, työehtojen yleissitovuuden ja irtisanomissuojan.

Voi olla, että pitkän tähtäyksen strategiaa palvellut puhe sai osan duunariäänestäjistä valitsemaan sen kuuluisan sohvan sunnuntaina, mutta ei tuonut tiukennuksia kannattavia äänestäjiä kokoomukselta.

Jokin vaikutus julkikuvaan saattoi olla myös sillä, että turvallisuudella kampanjoineen puolueen ehdokkaat olivat saaneet rikossyytteitä selvästi muita puolueita enemmän (HS 2.6.)

Vaikka tulos ei ollut sitä, mitä PS gallupien perusteella toivoi, puolueen painoarvo kunnissa kasvaa.

Pikkujytkyn puolue teki jo ennen äänestyksen alkamista kasvattamalla ehdokasmääräänsä edellisiin vaaleihin verrattuna parilla tuhannella liki 6 000:een.

Jos ja kun puolue haluaa vahvistuneen asemansa turvin vaikuttaa, on sen taivuttava myös kompromisseihin ja pidettävä intoa puhkuvat ensikertalaiset asialinjalla.

Kuntapolitiikassa ei myöskään ole samanlaista hallitus-oppositio-asetelmaa kuin eduskunnassa. Puoluejohdon valvojaisissa sunnuntai-iltana vakuutettiin yhteistyökykyä löytyvän ja konkarien opastavan tulokkaat valtuustojen tavoille.

Perussuomalaisten haaste kahden vuoden aikana ennen eduskuntavaaleja on yhdistää uskottavasti valtakunnan räksyttäjän ja yhteistyöhön pystyvän kuntapuolueen roolit.

Jussi Orell

-
Ilmoita asiavirheestä