Valta on kiihtyvällä vauhdilla siirtynyt luottamushenkilöiltä virkamiehille niin kunnissa, erilaisissa kuntayhtymissä, kuntaliitoissa ja nyt viimeksi hyvinvointialueilla, samoin yleishyödyllisissä organisaatioissa. Korkeille virkamiehille ja johtajille on kasautunut ennen näkemätön määrä toimivaltaa, mikä on johtanut siihen, että luottamushenkilöistä on tullut kumileimasimia.
Vallansiirtymän ovat hyväksyneet luottamushenkilöt vahvistaessaan uudet organisaatiot, hallinto- ja toimintasäännöt. Perusteina sujuvuus, tehokkuus ja raha.
Toimittaja Kenneth Myntti käsittelee asiaa Vasabladetissa sunnuntaina 28.1.2024.
Ja Myntti osuu naulan kantaan!
Vanhana kaupunki- ja kunnallistoimittajana – ja nyttemmin kolmatta kautta luottamushenkilönä – olen nähnyt miten monistuskoneiden teho ja varsinkin digitaaliset tietojärjestelmät ovat romuttaneet esityslistat. Päätösesityksen perusteet eivät ole luettavissa esittelystä, niin kuin pitäisi. Liitteitä ja muita lähteitä kahlaamalla luottamushenkilö voi toki kaivaa faktoja ja yrittää ymmärtää. Se vaatii aikaa ja vaivaa. Kaikki virkamiehet eivät ole oman asiansa puolestapuhujia, niin että kysymättä taustoittaisivat käsillä olevaa asiaa.
Kokemukseni luottamushenkilönä ei ole laaja, mutta Myntin analyysi vahvisti, etteivät havaintoni aivan poikkeuksellisia ole.
Luottamushenkilöille asioiden haltuun otto on entistä vaikeampaa, koska lautakunnat ovat yhä monialaisempia ja kokouspäiviä on entistä harvemmin. Asiantuntemus ja harrastus eivät välttämättä riitä, niin että osaisi edes tehdä järkeviä kysymyksiä. Luottamushenkilö ei halua paljastaa tietämättömyyttään tai kyselemällä ”turhia” pitkittää kokousta, joka muutenkin uhkaa venyä iltamyöhälle.
Valtarakenteet ovat muuttuneet myös, kun työntekijöiden valinta on siirtynyt luottamushenkilöiltä johtaville virkamiehille. Luottamushenkilöt toki vahvistavat johtajien päätökset hyväksyessään päätösluettelot. Luettelo sinänsä ei kerro mitään varsinaisesta asiasta, esimerkiksi siitä, kuka on valittu johonkin tehtävään, ei siitä miten rekrytointi on edennyt, paljonko oli hakijoita, mikä ratkaisi valinnan tai miksi tehtävänimike on muuttunut.
Esimerkiksi Vaasassa kaupunginorkesterin intendentti valitsee orkesterin taiteellisen johtajan, kapellimestarin. Lautakunta saa tietää päätöksestä, kun kapellimestarin palkka- ja työehdot on hyväksyttävä. Lautakunnalla ei ole tilaisuutta ennen valintaa keskustella esimerkiksi siitä, millaisia vaihtoehtoja olisi tarjolla ja mitä tavoitteita orkesterin ja ohjelmiston kehittämiseksi olisi.
Päätösluettelot ovat yleensä esityslistan viimeinen asia. Siinä vaiheessa moni lautakunnan jäsen kokoaa jo tavaroita lähteäkseen ja paljon mielenkiintoisia asioita jää pimentoon.
Luottamushenkilöillä ei juuri ole mahdollisuuksia pysyä kärryillä siitä, mitä on tekeillä. Päätösten toimeenpanokin voi johtaa lopputulokseen, jota päättäjät eivät osanneet arvata.
Sirpa Sainio (vas.)
kulttuuri- ja liikuntalautakunnan varajäsen
kulttuurijaoston puheenjohtaja
Vaasa