Val­men­ta­ja­suu­ruus Eero Saa­ri­nen nosti vaa­ti­muk­set kor­keal­le suo­ma­lai­ses­sa ko­ri­pal­loi­lus­sa

Eero Saarinen teki pitkän uran koripallovalmentajana ja valmennuksen kehittäjänä. LEHTIKUVA / Tea Karvinen
Eero Saarinen teki pitkän uran koripallovalmentajana ja valmennuksen kehittäjänä. LEHTIKUVA / Tea Karvinen

Suomalaisen koripalloilun merkittävimpiin valmentajiin kuulunut Eero Saarinen on kuollut 77-vuotiaana. Saarisen kuolemasta tiedotti Suomen Koripalloliitto tiistaina.

Eero Saarinen syntyi 28. huhtikuuta 1947. Hän aloitti koripalloilun koululaisena Porissa, missä hänen koulukavereihinsa kuului tuleva jääkiekkovalmentaja Alpo Suhonen.

Saarisen oma peliura ylsi visiitteihin pääsarjatasolle asti, mutta hän siirtyi pian vaihtopenkin päähän ja nousi jo alle kolmekymppisenä naisten maajoukkueen päävalmentajaksi vuonna 1975. Saarisen johdolla Suomen naiset etenivät EM-lopputurnaukseen vuonna 1980 ja vuonna 1981.

Koripalloilun miesten pääsarjassa Saarinen valmensi yli 500 ottelua useissa eri joukkueissa ja voitti kolme Suomen mestaruutta. Vuonna 1984 Saarinen johti sarjanousija HNMKY:n nuoren joukkueen SM-kultaan tyylillä, joka ikuisesti yhdistyi Saariseen.

Saarinen korosti työntekoa, aggressiivista joukkuepuolustusta ja siitä käynnistyviä nopeita hyökkäyksiä. Tähän yhdistyi valmentajan voimakasääninen ja ajoin särmikäs esiintyminen kentän laidalla.

Oppinsa Saarinen oli imenyt amerikkalaisesta koripalloilusta, jota hän seurasi tarkasti. Samoja ajatuksia Saarinen toi miesten maajoukkueeseen, jonka päävalmentajaksi hänet nimitettiin vuonna 1984.

Ei oikoteitä

Saarinen ilmoitti julkisesti tavoitteekseen nostaa Suomi EM-lopputurnaukseen. 1980-luvulla suomalaiset maajoukkuekoripalloilijat olivat amatööriurheilijoita, joista kaikki eivät mukautuneet Helsingin Sanomien ”hymyileväksi diktaattoriksi” nimittämän Saarisen vaatimuksiin eivätkä vastanneet maajoukkuekutsuun.

– Tulevaisuudessa maajoukkueeseen mahtuvat vain todelliset työmyyrät. Oikotietä ei maajoukkueeseen eikä menestykseen ole, Saarinen sanoi Helsingin Sanomille vuonna 1989.

Saarisen päävalmentajakausi maajoukkueessa päättyi vuonna 1991, ja hänen seuraajakseen nousi hänen entinen HNMKY:n kakkosvalmentajansa Henrik Dettmann, jonka aikana monet Saarisen tulevaisuudenvisiot toteutuivat.

– Eero toi rytminmuutoksen harjoittelun vaatimustasoon. Itse sain sitä seurata ja sen hedelmistä nauttia. Se muutti valtavasti, vaikka siitä onkin jo pitkä aika, Dettmann sanoi.

Suomalaisen koripalloilun kaikkien aikojen parhaisiin pelinjohtajiin kuuluva Teemu Rannikko pelasi uransa alkuvaiheessa neljä vuotta (1996–2000) Saarisen alaisuudessa Turussa.

– Hänen vaikutuksensa ei tullut pelkästään harjoittelusta vaan vastuun antamisesta. En silloin sitä ehkä täysin ymmärtänyt, että ansaitsinko kaiken, mitä hän antoi kahtena ensimmäisenä vuonna, mutta se oli yksi iso syy, miksi minut kahtena viimeisenä vuonna valittiin SM-sarjan parhaaksi pelaajaksi, Rannikko muisteli.

– Hän antoi suuren vapauden. Jos olisi ollut määräävä valmentaja, en tiedä, miten kehitykseni olisi edennyt, Rannikko jatkoi.

Saarinen oli aktiivisesti mukana valmentajien yhdistystoiminnassa ja työskenteli Suomen Ammattivalmentajien toiminnanjohtajana vuosina 2009–2011.

Saarinen palkittiin Pro Urheilu -tunnustuksella vuonna 2016. Hänet nimettiin Suomen koripalloilun Hall of Fameen vuonna 2014.

Ilmoita asiavirheestä