Val­men­nus­joh­dol­ta yli­sa­no­ja olym­pia­lei­jo­nien kum­ma­jai­ses­ta – "Hän pelaa maa­jouk­kuees­sa pää­sään­töi­ses­ti eri­no­mai­ses­ti"

Mikko Lehtonen on ainut Euroopan sarjoista Leijonien olympiajoukkueessa.

Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Jääkiekkoliitto ja Olympiakomitea julkaisivat perjantaina Suomen miesten ja naisten jääkiekon olympiajoukkueet helsinkiläisessä uhkapelisalissa järjestetyssä mediatilaisuudessa, mutta Leijonat tai Naisleijonat eivät lähde pelaamaan upporikasta ja rutiköyhää Milano-Cortinan olympiajäille.

Kisavalinnat olivat odotetut ja yllätyksettömät. Leijonien "kummajainen" on Sveitsin pääsarjassa kiekkoileva puolustaja Mikko Lehtonen, joka pääsi mukaan ainoana pelaajana Euroopan sarjoista.

Lehtonen on olympiavoittaja ja kaksinkertainen maailmanmestari. Päävalmentaja Antti Pennanen ja GM Jere Lehtinen arvostivat myös muuten pelaajien aiempaa maajoukkuekokemusta.

– Mikko on kokenut maajoukkuepelaaja. Hän pelaa maajoukkueessa pääsääntöisesti erinomaisesti. Hän on dynaaminen, monipuolinen ja hyvin liikkuva puolustaja. Huippujätkä, myös muiden pelaajien kunnioittama, Pennanen luonnehti.

Lehtonen tuntee myös NHL-pelaajien metkut, koska hän on pelannut rapakon takanakin.

– Hän on pelannut yhdessä monen pelaajamme kanssa MM-kilpailuissa ja olympialaisissa. Sveitsissä hän pelaa illasta toiseen Sveitsin kärkipelaajia vastaan, ketkä ovat olympialaisissa, Lehtinen mainitsi Lehtosen laajan kokemuksen.

"Barkovia ei voi korvata"

Suomi on miesten jääkiekossa hallitseva olympiavoittaja ja naisissa pronssimitalisti. Miesten turnauksessa pelin henki on helmikuussa Milanossa täysin toisenlainen kuin Pyeongchangissa 2018 tai Pekingissä 2022, joissa NHL-pelaajat eivät olleet mukana. "EHT-Leijonat" jäivät Pyeongchangissa puolivälieriin ja saavuttivat Pekingissä vihdoin himoitun olympiakullan.

NHL-pelaajat olivat mukana olympiajäillä ensimmäisen kerran Naganossa 1998. Leijonien saldo "NHL-olympialaisista" on muhkea: hopea Torinosta 2006 ja pronssit Naganosta 1998, Vancouverista 2010 ja Sotshista 2014.  Vain 2002 Salt Lake Cityssä lipsahti rosvosektoriin puolivälierätappion muodossa.

Suomella ei ole ollut koskaan olympialaisissa nimilistan perusteella parasta joukkuetta.

– Jos vertaillaan nimilistoja ja pistepörssejä, emme pärjää, Pennanen myönsi.

Nyt hyökkäyskaluston osalta Suomelta pelaa NHL:ssä historian laajin ja paras miehistö, mutta loukkaantuneiden Patrik Laineen ja etenkin Aleksander Barkovin puuttuminen ovat paha menetys Leijonille. Molempien poissaolo oli odotettu.

– Barkovia ei voi korvata. Sen tiedostavat myös kaikki pelaajat. Melkein kaikki pelaajat ovat olleet urallaan tilanteessa, että joukkueesta puuttuu kärkipelaaja. Jokainen pystyy antamaan itsestään sitten enemmän, Lehtinen huomioi.

Kaksi Stanley Cupia Floridan kapteenina voittanut Barkov olisi ollut selvä valinta Leijonien olympiakapteeniksi, mutta Lehtisen mukaan hyviä vaihtoehtoja riittää.

– Meillä on johtajatyyppejä, jotka ovat olleet kapteenistoissa NHL-joukkueissaan, Lehtinen sanoi.

– Floridasta on kolme Stanley Cupin voittajaa (Niko Mikkola, Eetu Luostarinen ja Anton Lundell), Mikko Rantanen on voittanut Stanley Cupin ja Olli Määtällä kaksi Stanley Cupia. Johtajuus tulee pukukoppiin ja jäälle kollektiivisesti.

Jääkiekkoliitto julkaisi jo kesäkuussa ensimmäiset leijonavalinnat, kun matkalippunsa Milanoon kuittasivat maalivahti Juuse Saros, puolustajat Miro Heiskanen ja Esa Lindell sekä hyökkääjät Barkov, Rantanen, Sebastian Aho. Heistä Barkov putosi pois harjoitusottelukaudella tulleen loukkaantumisensa takia.

– Meillä on kolme huippumaalivahtia, isokokoinen puolustus ja monipuolinen hyökkäys, Pennanen ruoti.

Puolustukseen kuntoutui mukaan Rasmus Ristolainen, joka on pelannut maajoukkueessa viimeksi vuoden 2016 World Cupissa.

– Tosi hieno homma, että hän on kunnossa. Hän on ollut huippuiskussa. Hänen piti pelata viime talvena Four Nations -turnauksessa, mutta se jäi väliin harmittavasti loukkaantumisen takia, Lehtinen kertoi.

Joukkueen kuopus on 22-vuotias hyökkääjä Oliver Kapanen, joka on säväyttänyt Montrealissa.

– Hän on tuttu pelaaja toissa vuoden MM-kilpailuista. Hän on tullut hyvin tähän kauteen ja ollut tehokas. Myös kokonaisvaltainen pelaaminen on vakuuttanut, Lehtinen kehaisi.

Kiintiöpronssia kohti

Naisten jääkiekkoturnaus lisättiin olympiaohjelmaan 1998. Suomi on saavuttanut neljä pronssimitalia (1998, 2010, 2018 ja 2022).

Ensimmäistä kauttaan Naisleijonia luotsaava Tero Lehterä valitsi joukkueeseen esimerkiksi 38-vuotiaan puolustaja Jenni Hiirikosken, jolle olympialaiset ovat jo viidennet.

Naisleijonilla on suuri vastuu Suomen koko olympiajoukkueen mitalisaaliin kasvattamisessa, vaikka Kanadan ja Yhdysvaltojen takana ei voida enää puhua kiintiöpronssin saavuttamisesta. Kilpailu siitä on tiukentunut, mutta mitaliodotuksia silti on.

– On selvää, että Suomen jääkiekkomaajoukkueet lähtevät tavoittelemaan jälleen menestystä ja kirkastusta mitalimäärään, Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Heikki Hietanen kuvaili odotuksia yleisesti.