Vällyt eli lampaantaljasta tehdyt reki- ja vuodevaatteet ovat mainio osoitus käytännönläheisestä tuotesuunnittelusta, joka hallittiin entisajan talonpoikaiskodeissa.
Vällyjen karvainen reuna muodostuu itse lampaantaljasta ja nahkapuolet vastakkain siihen ommeltavasta karvasuikaleesta. Näin muodostuva tasku koitui menneisyydessä tuvissa vilistävien täiden turmaksi.
– Se on perinteisesti jätetty avoimeksi niin, että täit jäävät nalkkiin nahkojen väliin, selvittää Isojoella viikonvaihteessa vällykurssia pitänyt lampuri ja käsityöläinen Anu Pentti.
Vällyissä tuotekehittely on viilattu muutenkin loppuun. Ompelu tehdään niin, että vällyä pystyy ravistelemaan huoletta. Nykyajan vällykurssilaiset oppivat pitävät pistot ja ihastelevat käsin tehtävän ompelun meditatiivista taikaa.
– Jokainen sauma ommellaan kiinni yksillä pistoilla, sitten sauma huolitellaan nahkasuikaleella, joka ommellaan sauman päälle kaksilla pistoilla. Välly ei repeä, kun joka kohdassa on kolminkertainen ommel, Pentti opastaa.
Entisajan vällyt olivat kauniit, ja samaan pyrkivät tämän päivän vällymaakarit. Vällyjen suomalainen renessanssi on saanut vauhtia Norjasta, jossa vällyperinne ei ole koskaan katkennut niin pahasti kuin Suomessa. Anu Pentti kävi lokakuussa hakemassa oppia vällyjen tekemiseen kansainvälisen Erasmus-hankkeen kautta ja toi sitä Isojoelle.
AUNE WARONEN