Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump aikoo vetää maan toisen kerran pois Pariisin ilmastosopimuksesta, kertoi Valkoinen talo maanantaina.
Valkoinen talo kertoi asiasta lyhyesti lehdistötiedotteessa Trumpin vannottua virkavalansa Washingtonissa. Mitään muita lisätietoja ei AFP:n mukaan annettu.
Veto oli odotettu, sillä Trump ilmoitti myös ensimmäisellä kaudellaan vuonna 2017 Yhdysvaltojen eroavan sopimuksesta.
Trumpin seuraaja Joe Biden puolestaan päätti vuonna 2021 ensimmäisenä päivänään Valkoisessa talossa, että Yhdysvallat liittyy takaisin Pariisin ilmastosopimukseen.
YK:n ilmastopäällikkö Simon Stiell ilmoitti pian Valkoisen talon ilmoituksen jälkeen, että ovet pidetään avoinna Yhdysvaltojen palaamiselle ilmastosopimukseen tulevaisuudessa.
– Ovi pysyy avoinna Pariisin sopimukselle, ja me toivotamme tervetulleeksi myös rakentavan osallistumisen muiden maiden taholta, Stiell sanoi lausunnossaan.
Hän painotti, että siirtyminen puhtaaseen energiaan tarjoaa mahdollisuuden talouskasvuun.
Julisti "kansallisen energiahätätilan"
Trumpin odotettiin allekirjoittavan päätöksensä asiasta vielä virkakautensa ensimmäisenä päivänä. Samalla hän aikoo päättää yhdysvaltalaismedioiden mukaan myös muista toimista, jotka kaksinkertaistavat fossiilisten polttoaineiden käytön.
Virkaanastujaispuheessaan Trump ilmoitti julistavansa "kansallisen energiahätätilan", vaikka CNN:n mukaan öljyntuotanto on Yhdysvalloissa nyt huipussaan. Trump kuitenkin sanoi Yhdysvaltojen aikovan porata öljyä ja kaasua enemmän kuin koskaan ja lupasi muutenkin hyödyntää Yhdysvaltojen luonnonvaroja tehokkaammin.
– Pumppaa, baby, pumppaa, Trump lausui republikaanien ilmeiseksi riemuksi.
Toimet, joilla Yhdysvaltoja on yritetty ohjata vihreämmän energian käyttöön, asettavat Trumpin mukaan kohtuuttomia rasitteita energian tuotannolle ja käytölle. Hän aikoo esimerkiksi ryhtyä toimiin, jotta maa- ja vesialueiden vuokraus tuulivoiman tuotannolle loppuu, CNN kertoo.
EU:n Copernicus-ilmastopalvelu kertoi aiemmin tässä kuussa julkaisemassaan raportissa, että viime vuosi oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin vuosi.
Kulunut vuosi oli myös ensimmäinen kalenterivuosi, jolloin maapallon keskilämpötila ylitti esiteollisen tason 1,5 asteella. Pariisin sopimuksissa mainitusta 1,5 asteen raja on niin sanottu ilmastollinen raja, jota ei haluta ylittää.