Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi eilen Valkeakosken henkirikoksen murhana, vaikka syyttäjä oli vaatinut 19-vuotiaalle syytetylle rangaistusta lievemmästä rikosnimikkeestä eli taposta. Uhrin omaiset käyttivät asiassa asianomistajan syyteoikeutta ja vaativat syytetylle rangaistusta murhasta, ja oikeus päätyi harkinnassaan heidän kannalleen.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander pitää päätöstä harvinaisena. Hänen mukaansa ei ole tavatonta, että asianomistajat esittävät ankaramman rangaistusvaatimuksensa, jos syyttäjä on päätynyt nostamaan syytteen lievemmästä nimikkeestä tai esimerkiksi perusmuotoisesta rikoksesta törkeän sijaan.
– Mutta suhteellisen harvoin on niin, että tuomioistuin on samaa mieltä asianomistajien kanssa, eli tuomitsee sen ankaramman vaatimuksen mukaisesti. Se on tässä harvinainen asetelma, Melander sanoo STT:lle.
Melander ei kuitenkaan pidä syyttäjän harkintaa asiassa mitenkään virheellisenä. Hän sanoo, että syyttäjä tekee syyteharkinnassaan itsenäisen oikeudellisen ja näyttöön perustuvan ratkaisunsa.
– Mielestäni syyttäjällä ei ole tässä mitään virhettä missään nimessä tapahtunut. En pitäisi sitä mitenkään ongelmallisena, että hän on omassa itsenäisessä harkinnassaan päätynyt omaan ratkaisuunsa ja että tuomioistuin voi päätyä toisenlaiseen lopputulemaan.
Melander huomauttaa, että vaikka asianomistajat eivät oikeudenkäynnissä esittäisikään omaa rangaistusvaatimustaan, tuomioistuin ei ole sidottu syyttäjän käsitykseen rikosnimikkeestä. Oleellista on se, mitä syyttäjä väittää asiassa tapahtuneen.
Tuomittu kiisti myös tapposyytteen
Melander huomioi, että osapuolilla oli asiassa huomattavan eriävät näkemykset.
– Ymmärrän, miksi tuomioistuin on tähän ratkaisuun päätynyt, mutta ymmärrän myös sen, miksi tuomitun asianajaja on jo ilmoittanut, että asia viedään hovioikeuteen.
Käräjäoikeus tuomitsi Tuomas Sakari Matias Salmisen, 19, elinkautiseen vankeusrangaistukseen 15-vuotiaan tytön murhasta ja törkeästä lapsenraiskauksesta. Rikokset tapahtuivat toukokuun lopulla Valkeakoskella. Mies oli lähtenyt kauppatorilta kulkemaan samaa reittiä kuin tyttö. Kävelytiellä hän oli käskenyt tytön viereiseen metsikköön, raiskannut tämän ja sen jälkeen kuristanut kuoliaaksi.
Salminen kiisti, että hänen tarkoituksenaan oli ollut tappaa tyttö. Hän katsoi syyllistyneensä raiskaukseen ja törkeään kuolemantuottamukseen.
"Tuomioistuin ollut varsin vakuuttunut"
Käräjäoikeuden tuomio julistettiin suullisesti heti istunnon päätteeksi. Lain mukaan näin toimiminen on pääsääntö, mutta tavallisesti tuomioistuimet antavat tuomionsa myöhemmin ja kirjallisesti.
Melander pitää hyvänä, että tuomioistuimet julistavat tuomionsa käsittelyn jälkeen, jos se vain on mahdollista. Hänen mukaansa julistaminen palvelee asianosaisten oikeuksia, sillä nämä saavat tietää ratkaisun heti. Lisäksi oikeudenkäynnin julkisuus toteutuu tehokkaasti.
– Tässä tapauksessa vaikuttaa siltä, että vaikka on varsin vakavasta rikosepäilystä ollut kyse, tuomioistuin on ollut varsin vakuuttunut siitä, miten asia on ratkaistava.
Melander sanoo, että vaikka henkirikokset ovat rikoksina vakavimmasta päästä, ne eivät usein ole näytöllisesti kaikkein haastavimpia rikoksia.
– Siitäkin näkökulmasta voi ajatella, että tuomio on hyvinkin voitu julistaa. Henkirikokset voivat olla helpommin julistettavissa kuin esimerkiksi talousrikokset tai ihmiskaupparikokset, jotka ovat näytöllisesti ja oikeudellisesti haasteellisempia.
Monimutkaisemmissa tapauksissa on Melanderin mukaan usein välttämätöntä, että tuomioistuin harkitsee ratkaisuaan pidempään.
– Jos asia on oikeudellisesti monimutkainen, oikeudellisten perusteluiden muotoutuminen kestää. Sellaisissa tilanteissa on hyvä ottaa aikaa niiden miettimiseen ja kirjoittamiseen.