VIIKON VIERAS: Vaasan Seudun Yhdistykset ry:n Keikka-apu-toimintaa koordinoiva Marina Sippus jäi juhannukselta kesälomalle. Luvassa hänellä on paljon mukavaa tekemistä.
– Kotona ja mökillä Maksamaan saaristossa riittää monenlaista hääräämistä. Vietämme aikaa perheen ja lapsenlapsen kanssa, ja tärkeää on myös liikkua ja nukkua hyvin. Lomalla on aika nauttia olosta ja ladata patterit, sillä syksyä kohden työkalenteri on jo jonkin verran täyttynyt, Sippus kertoo.
Kahdeksan vuotta sitten kesätunnelma oli toisenlainen. Oman terveyden ja perheen merkitys rohkaisi Sippuksen suureen muutokseen.
– Kävin nuorena kauppa-opiston, mistä lähdin suoraan työelämään. Vietin 21 vuotta maanrakennusalalla konttoritehtävissä. Aikuisiällä koin vakavan työuupumuksen, minkä takia minun oli pysähdyttävä miettimään elämää.
Sippus päätti vaihtaa alaa ja haki ammattikorkeakoulu Noviaan lukemaan sosionomiksi. Vuoden 2009 syksyllä hänestä tuli kokopäiväinen opiskelija.
– Oli suuri askel lähteä pois tutulta ja turvalliselta tieltä. Opintoja edeltänyt kesä oli suoraan sanoen hirvittävä.
Sippus oli 45-vuotias, ja hänestä tuntui kuin olisi ollut täysin tyhjän päällä.
– Olin oman mukavuusalueeni ulkopuolella, työpaikkaa ei ollut ja vuosien opinnot odottivat edessä. Se oli pelottavaa, mutta samaan aikaan niin mahtavaa, että uskalsin tehdä tärkeän ratkaisun elämässäni.
Valinta ei ole pätkääkään kaduttanut Sippusta.
– Koulu tuntui heti kuin kodilta, ja tiesin tehneeni oikean päätöksen. Opiskelukin oli helppoa, kun repussa oli jo elettyä elämää. Opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen työskentelin Mustasaaren ja Vaasan kotihoidossa.
Keikka-avussa Sippus on ollut mukana siitä lähtien, kun toiminta käynnistyi vuonna 2014. Hän on vuosien aikana kouluttanut jo yli sata vapaaehtoista keikka-auttajaa.
– Keikka-auttajat tekevät lyhytkestoista tai kertaluonteista vapaaehtoistyötä. Apu on suunnattu 65-vuotiaille henkilöille, maahanmuuttajille, pitkäaikaissairaille ja äkillisesti vammautuneille aikuisille Vaasan seudulla.
Yhdessä tehtäviä asioita ovat esimerkiksi lääkärissä, kirjastossa tai kaupassa käynti ja tietokoneen käytön opetus.
Viime vuonna keikkoja oli lähes 300, ja keikkapyyntöjä tulee koko ajan enemmän. Keikka-avulle haetaankin nyt pysyvää rahoitusta.
– Työ on tuntunut todella hyvältä. Toiminnassa ei puhuta euroista, vaan ihmisistä ja toisista välittämisestä. Vien keikka-apua nyt myös muihin Pohjanmaan kuntiin, sillä yksinäisiä on joka kolkassa.
Keikka-avun arki on laajaa verkostotyötä monien kumppaneiden kanssa.
– Suunnittelemme tällä hetkellä Keikka-avun yhteensovittamista SeniorSurf- ja Kulttuuriluotsi-toimintojen kanssa.
Sippus ohjaa myös Seniori Hyvinvointitreenejä ja on mukana Novian Sempre-hankkeessa, jossa Itämeren maat torjuvat haja-asutusalueilla asuvien ihmisten yksinäisyyttä. Lisäksi hän tekee yhteistyötä Ristinummen ja Vähänkyrön alueiden Osallisuuden askeleet työllistymispoluille -hankkeen kanssa.
Sippus on huomannut yhteisöllisyydellä olevan iso vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Hän on toiminut pitkään SPR:n vapaaehtoisena ja valmentanut nuoria yleisurheilijoita.
– Haluamme tyttäreni kanssa levittää Suomeen ruotsalaisen Suicide Zero -kampanjan. Pyrimme vaikuttamaan itsemurhien ehkäisemiseksi ja avunsaannin parantamiseksi, Sippus sanoo.
– Jatkuva kiire vie ihmisiä, ja monet ovat yksinäisiä. Omasta työuupumuksesta tiedän, miltä tuntuu, kun ihmisten ilmoilla ei ole hyvä olla, ja kotona seinät kaatuvat päälle.
Arjen asioilla voi kuitenkin saada ihmeitä aikaiseksi.
– Eteenpäin pääsee pienin askelin, kun joku toinen välittää ja on läsnä, Sippus toteaa.
Raija Koivisto