Pääkirjoitus

Valitse eh­dok­kaa­si – tai kaksi

Anne Laurila
Anne Laurila
Kuva: Jarno Pellinen

Historiallinen vaalipäivä lähestyy. On taas aika valita uudet kunnanvaltuutetut ja aluevaltuutetut.

Tällä viikolla oli ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä. Ensi viikolla, 13.3. ehdokasasettelu vahvistetaan ja ehdokkaiden numerot julkaistaan.

Sitten alkaa ehdokkaiden rankka työrupeama. Vain muutama viikko on aikaa kiertää toreilla ja turuilla, tavata mahdollisimman paljon äänestäjiä, tarjota kahvia, jakaa kyniä ja lupauksia ja mainostaa kaupunkilehdessä ja muissa medioissa.

Kuntavaalien ja aluevaalien ennakkoäänestys on 2.–8.4., ja varsinainen vaalipäivä on 13.4.2025.

Ai miten niin historialliset vaalit? No, nyt valitaan ensimmäistä kertaa Suomen historiassa samana päivänä sekä aluevaltuutetut että kunnanvaltuutetut seuraavalle kaudelle.

Etukäteen jo mietityttää, kuinka paljon ihmiset sekoilevat äänestyslipukkeiden kanssa kopissa ja raapustavat toisen vaalin ehdokasnumeroita toisen vaalin lipukkeeseen.

Yleisesti puhutaan mediassa ja muuallakin alue- ja kuntavaaleista. Siitä voi saada väärän käsityksen: Että kyse on yhdestä vaalista, jossa valitaan samalla kertaa ehdokas sekä alue- että kunnanvaltuustoon.

Näinhän ei ole.

Kysehän on kahdesta vaalitapahtumasta, kuntavaaleista ja aluevaaleista.

Ehdokas voi olla ehdokkaana molemmissa vaaleissa tai vain kuntavaaleissa tai vain aluevaaleissa.

Tässä onkin ehdokkaiden oltava tarkkana. On ilmaistava selkeästi, kummissa vaaleissa heitä voi äänestää.

Siksi minun mielestäni pitää puhua kuntavaaleista ja aluevaaleista, eikä kunta- ja aluevaaleista (tai toisinpäin).

Se, mistä kuntavaaleissa valtuustoon äänestettävät valtuutetut päättävät neljän seuraavan vuoden aikana, on muuttunut viime vaaleista.

Sosiaali- ja terveysasiat siirtyivät pois kuntien päätäntävallasta tällä valtuustokaudella.

Nyt kunnissa päätetään lähinnä varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta eri oppiasteilla, kulttuurista, liikunta- ja nuorisoasioista sekä kuntatekniikan monipuolisesta asiakirjosta, satamista viheralueisiin ja aurauksesta uimarantoihin.

Tämän vuoden alusta lähtien työllisyysasiat siirtyivät kuntien hoidettavaksi, joten uudet kunnanvaltuutetut joutuvat perehtymään myös työttömyyden hoitoon.

Entäpä aluevaltuusto? Ensimmäiset aluevaalit olivat vuonna 2022. Silloin moni oli ihan pihalla, mikä aluevaltuusto, mistä siellä päätetään. Nyt tiedetään paremmin.

Aluevaltuusto päättää maakuntien kokoisten hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluista, erikoissairaanhoidosta ja pelastustoimen järjestämisestä eli ambulansseista ja palokunnasta.

Nämähän vasta tärkeitä asioita ovat!

Aluevaltuutetut päättävät esimerkiksi palveluverkosta eli mitkä vuodeosastot, terveyskeskukset tai hammashoitolat suljetaan, ja korvataanko ne digitaalisilla palveluilla vai siirretäänkö palvelut toiseen kuntaan. Entä miten järjestetään lastensuojelu, ikäihmisten palvelutaloasuminen ja vammaispalvelut?

Monilla on omakohtaisia, ei-niin-onnistuneita kokemuksia sosiaali- ja terveysasioidensa hoitamisesta.

Kannattaa jututtaa ehdokkaita kriittisellä otteella, mitä mieltä he ovat eri asioista. Mikään valtuusto ei ole leikkipaikka. Sinne mennään tekemään päätöksiä tosissaan!