Kaikki oppositiopuolueet ovat esittäneet hallitukselle epäluottamusta sosiaali- ja terveyspalveluista. SDP:n kansanedustaja, edellisen hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi, että SDP esittää epäluottamusta, sillä epäselväksi jää, onko hallitus valmis turvaamaan ihmisille jatkossakin riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson kertoi, että vasemmistoliitto tukee SDP:n epäluottamuslausetta.
Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Virta kertoi vihreiden esittävän myös epäluottamusta hallitukselle.
Eduskunnassa käsitellään parhaillaan keskustan ja Liike Nytin välikysymystä hallitukselle sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluista sekä hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamisesta.
"Löytyykö Kiurulle peiliä?"
Keskustan ja Liike Nytin välikysymyksen käsittely eduskunnan suuressa salissa alkoi sarkastisella välihuudolla.
– Tuleeko ministeri Krista Kiuru vastaamaan.
Kiuru huusi takaisin, että mielellään kokoomusta autetaan. Kun Kiuru kertoi myös SDP:n esittävän epäluottamusta, kokoomuksesta huudettiin, löytyykö Kiurulle peiliä.
Sote-uudistus tehtiin edellisellä hallituskaudella. Kiuru toimi edellisessä hallituksessa ministerinä. Jo aiemminkin hallituspuolueista on kysytty, jättikö oppositio välikysymyksen itselleen.
Nykyisiä hallituspuolueita ovat kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit sekä RKP.
"Leikkauslistoja tehdään paniikissa"
Keskustan puheenjohtaja, välikysymyksen tehnyt Annika Saarikko (kesk.) sanoi, että välikysymystä ei ole tehty keskustalle itselleen, vaan se on tehty pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselle, jolla "on nyt valta ja vastuu tuoda eduskuntaan esityksiä".
– Keskusta teki välikysymyksen, koska olemme vakavasti huolissamme jokaisen suomalaisen perustuslaissa turvatusta oikeudesta terveyspalveluihin ja sosiaalipalveluihin, Saarikko sanoi.
Orpo muistutti hieman myöhemmin, että keskusta olisi kyllä ollut tervetullut hallitukseen.
Vasemmistoliiton Andersson sanoi, että näin isossa hallinnollisessa uudistuksessa lähtökohta on koko ajan ollut se, että uudistuksen toimeenpanoa pitää seurata ja tarvittaessa ryhtyä toimiin.
– Siksi hallituksen tekemättömyys ja myös nämä puheet työrauhasta todella ihmetyttävät.
– Alueilla tehdään tällä hetkellä paniikissa ennen näkemättömiä peruspalveluiden ja lähipalveluiden leikkauslistoja. Siis leikkauslistoja, jotka uhkaavat romuttaa tämän uudistuksen keskeisimmät tavoitteet. Minun on mahdotonta ymmärtää, miten tällaisessa tilanteessa hallitukselle ei kelpaa edes alijäämän kattamisvelvoitteen pidentäminen, Andersson sanoi.
Salissa keskusteltiin myös kalliin vuokratyövoiman käytöstä. Sekä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) että kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoivat, että vuokratyövoimaan liittyviin ongelmiin etsitään ratkaisuita.
"Rahoitus kasvaa miljardilla vuosittain"
Välihuudot yltyivät salissa välillä niin koviksi, että eduskunnan varapuhemies Tarja Filatov (sd.) pyysi edustajilta useaan kertaan malttia. Välikysymykseen vastannut ministeri Juuso sanoi, että hallitus jakaa välikysymykseen sisältyvän huolen sote-uudistuksen toteutuksen keskeneräisyydestä ja kasvavista kustannuksista.
Juuson mukaan hallitus keskittyy uudistuksiin, joilla kustannusten paineissa rahat menisivät tärkeimpään eli ihmisten palveluihin.
Juuso sanoi, että hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa vuodesta 2023 vuoteen 2027 mennessä arviolta yhteensä 4,6 miljardia euroa.
– Rahoitus siis kasvaa koko vaalikauden ajan noin miljardi euroa vuodessa, Juuso sanoi.
Hän lisäsi, että hyvinvointialueiden rahoitus koko maan tasolla tarkistetaan vuosittain palvelutarpeen kasvua ja hintatason muutosta vastaavasti.
– Rahoitusta myös tarkastetaan tehtävämuutosten yhteydessä, hän sanoi.
Juuso sanoo, että hallitus on tehnyt miljardin euron kehysvarauksen vuodelle 2025 toteutuneiden kustannusten tarkistusta varten.
– Tähän olemme joutuneet varautumaan kuluvan vuoden hyvinvointialueiden suuren alijäämän vuoksi, hän sanoo.
Juuson vastaus kesti pidempään kuin annettu 10 minuutin aikaraja.
– Kohta 15 minuuttia mennyt, eikä mitään ole sanottu, Saarikko huusi.
"Räikeä ristiriita rahoituksen kanssa"
Keskustan ja Liike Nytin välikysymyksessä sanotaan, että Orpon hallitusohjelmassa on kannatettavia kirjauksia, jotka parantavat toteutuessaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Ongelma välikysymyksen mukaan on, että ne ovat räikeässä ristiriidassa hallitusohjelman sote-rahoituskirjausten kanssa.
Välikysymyksen mukaan hallituksella on myös kustannushyödyistä ylioptimistisia odotuksia.
Välikysymyksessä kritisoidaan hallitusta myös siitä, että kustannusten kasvusta huolimatta hallitus ei ole pidentämässä hyvinvointialueille säädettyä alijäämän kahden vuoden kattamisaikaa edes määräajaksi. Jos hyvinvointialueet eivät kata alijäämiään kahdessa vuodessa, ne voivat joutua niin sanottuun arviointimenettelyyn.