Vaikka maailman huomio on enemmän tai vähemmän Gazan väkivaltaisuuksissa, myös tilanne Israelin miehittämällä Länsirannalla on yhä huolestuttavampi. Niin huolestuttava, että hälytyskellojen tulisi soida ja lujaa.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk esitti jo marraskuussa vakavan varoituksen asiasta. Hän kertoi olevansa syvästi huolissaan palestiinalaisiin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän lisääntymisestä Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa. Türk painotti, että haluaa "soittaa hälytyskelloja niin kovaa kuin mahdollista".
YK:n tuoreen raportin mukaan sekä Israelin turvallisuusjoukot että Israelin alueelle asuttamat siirtokuntalaiset ovat kohdistaneet yhä enemmän väkivaltaa palestiinalaisiin.
Väkivaltaisuudet ovat lisääntyneet lokakuun jälkeen. Tuolloin Gazaa hallitseva äärijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin, minkä jälkeen Israel käynnisti laajan sotilasoperaation Gazaan. YK:n mukaan pelkästään loka-joulukuun välisenä aikana Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa on surmattu yli 300 palestiinalaista. Joukossa oli lähes 80 lasta.
Myös Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija ja Länsirannalla vielä viime vuonna asunut Antti Tarvainen kuvailee tilannetta hyvin huolestuttavaksi.
– Mielestäni on täysin aiheellista ottaa Israelin poliittisen johdon puheet tosissaan. Tällä hetkellä on todellinen vaara sille, että Israel käyttää tilannetta hyväkseen Länsirannalla ja Gazassa, hän sanoo.
Tällä hän tarkoittaa, että Israelin toimissa ei ole kyse vain Gazaa hallitsevan äärijärjestö Hamasin vastaisesta sodasta, vaan alueiden haltuunotosta ja palestiinalaisten karkottamisesta paljon laajamittaisemmin kuin viime vuosina on nähty.
– Kansainvälisen yhteisön tulee ottaa tosissaan se mahdollisuus, että palestiinalaisalueilla tapahtuu väestön pakkosiirtoja ja etnistä puhdistusta, hän sanoo.
"Tavoite saada Länsiranta liitettyä Israeliin"
Tarvaisen mukaan on myös selvää, että Israelin nykyisen oikeistohallituksen tavoitteena on saada Länsiranta liitettyä virallisesti kokonaan Israeliin – oli tavoite poliittisesti realistinen tai ei. Tilanne Gazassa on tarjonnut tilaisuuden kiihdyttää tätä prosessia.
– Israelin nykyhallinnosta johtuen Länsirannalla ilmenee nyt koston kierrettä ja siirtokuntaprosessin aktiivista kiihdyttämistä. Gazassa on sodan suuri näyttämö, jolloin Länsirannalta on Israelin hallinnon näkökulmasta tilaisuus karkottaa palestiinalaisia.
Israel miehitti Länsirannan ja Itä-Jerusalemin vuoden 1967 sodassa. Se hallitsee noin 60:tä prosenttia Länsirannasta. Loppua 40:tä prosenttia (niin sanottuja A- ja B-alueita) hallitsee palestiinalaishallinto joko yksin tai Israelin armeijan rinnalla.
Miehityksen aikana Israel on perustanut palestiinalaisalueille siirtokuntia, joihin se on siirtänyt juutalaisia asumaan. Kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien YK, Euroopan unioni ja Suomi, ovat tuominneet siirtokunnat kansainvälisen oikeuden vastaisina.
Myös Kansainvälinen tuomioistuin ICJ totesi vuonna 2004 antamassaan lausunnossa siirtokuntien rikkovan neljättä Geneven sopimusta, joka muun muassa kieltää miehittävän valtion omien kansalaisten siirtämisen miehitetylle alueelle.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty taas katsoi toissa vuonna, että Israelin valtion palestiinalaisiin kohdistamat sortotoimet täyttävät apartheidin tunnusmerkistön. Se varoitti jo tuolloin, että viralliset suunnitelmat Israelin ja Länsirannan alueiden “juutalaistamiseksi” asettavat tuhannet palestiinalaiset pakkosiirtojen vaaraan.
Lisäksi Israel on pakkosiirtänyt ja häätänyt palestiinalaisia kodeistaan.
– Perustamisestaan saakka Israel on pakkolunastanut maata palestiinalaisilta. Israel on olemassaolonsa aikana tuhonnut satoja tuhansia palestiinalaiskoteja ja muuta omaisuutta kaikilla hallitsemillaan alueilla, Amnesty totesi toissa vuonna.
Eri oikeusjärjestelmä
Palestiinalaisten arki eroaa siirtokuntalaisten arjesta suuresti. Palestiinalaisten liikkumisvapautta rajoitetaan, ja jopa internet toimii heillä hitaammin.
Yksi räikeä ero on myös se, että palestiinalaiset elävät erilaisen oikeusjärjestelmän alaisuudessa kuin muut israelilaiset. Käytännössä palestiinalaiset tuomitaan samoista rikoksista kovempiin rangaistuksiin. Se johtuu siitä, että palestiinalaiset tuomitaan sotilastuomioistuimessa, israelilaiset siviilituomioistuimessa, Tarvainen sanoo.
Siirtokunnista monet on jo integroitu normaalisti Israeliin. Näillä asukkaat eivät usein edes huomaa asuvansa kansainvälisen oikeuden vastaisesti miehitetyllä alueella. Näihin siirtokuntiin johtavat esimerkiksi hienot ja nopeat tiet, joita pitkin asukkaat pääsevät helposti työpaikoilleen. Siirtokuntien nukkumalähiöt on rakennettu linnakkeen muotoon, ja ne ovat hyvin vihreitä, sillä ne käyttävät valtaosan Länsirannan vesivaroista.
– Eli siirtokunnan tavoitteena on näyttäytyä mahdollisimman normaalina. Ne on yleensä rakennettu kukkulalle. Sieltä asukkaat voivat katsoa kirjaimellisesti palestiinalaisia ylhäältä alaspäin, strategisista syistä.
Siirtokuntalaisia aseistettu
Gazan tilanteen ja Israelin oikeistohallituksen toimien vuoksi Länsirannan ja Itä-Jerusalemin asukkaiden elämä on hankaloitunut entisestään.
Palestiinalaisten elämä miehitetyillä alueilla on pitkälti odottelua ja pelossa elämistä. Esimerkiksi palestiinalaisten kulkuyhteyksiä ja työmatkoja on estetty "turvallisuussyiden" nojalla.
– Palestiinalaiset pelkäävät liikkumista paikkakuntien välillä. He eivät tiedä, pysäytetäänkö heidät ja pääsevätkö he perille vai joutuvatko sotilaiden tai siirtokuntalaisten väkivallan kohteiksi, Tarvainen sanoo.
Samaan aikaan siirtokuntalaisia on aseistettu lisää jakamalla näille puoliautomaattiaseita.
Tarvainen sanoo, että Israelin yölliset ratsiat ovat levinneet nyt myös esimerkiksi Ramallahin kaupunkiin, joka kuuluu Oslo II -rauhansopimuksen mukaisesti A-alueeseen. Sopimuksen mukaan palestiinalaishallinto on lähtökohtaisesti vastuussa A-alueen siviili- ja turvallisuusasioista.
– Israel on tehnyt selväksi, ettei Länsirannalla ole paikkaa, jonne se ei pääsisi, Tarvainen summaa.
Palestiinalaishallinto ystävä ja vihollinen Israelille
Israelin suhteita Länsirantaa osittain hallinnoivaan palestiinalaishallintoon Tarvainen kuvailee nuoralla tanssimiseksi.
– Toisaalta Israel tarvitsee hallintoa, ja se on Israelin tärkein kumppani Länsirannalla. Turvallisuusyhteistyötä on ulkoistettu sille, eli palestiinalaishallinto tekee pidätyksiä Israelin puolesta, hän sanoo.
Samalla Israel rankaisee palestiinalaishallintoa ja rajoittaa sen toimintaa.
– Tiukat toimet ovat eräänlainen ennakkovaroitus hallinnolle siitä, ettei sen tule ottaa radikaalimpaa poliittista positiota.
Israel on tuottanut Länsirannalle myös aktiivisesti talouskriisiä. Se on pidättänyt itsellään verotuloja, joita sen tulisi Oslon sopimuksen mukaan kierrättää palestiinalaishallinnolle.
– Palestiinalaishallinto on taas kohta finanssikriisin partaalla, Tarvainen arvioi.
Samaan aikaan ainakin Yhdysvallat ja mahdollisesti myös Euroopan maat olisivat ajamassa sitä, että palestiinalaishallinto ottaisi Gazassa Hamasin paikan sodan jälkeen, Tarvainen sanoo.
Tämä ratkaisu ei kuitenkaan olisi mieluisa israelilaisille eikä valtaosalle palestiinalaisistakaan. Palestiinalaisille palestiinalaishallinto edustaa korruptoitunutta ja Israelin kanssa yhteistyötä tekevää elintä.
– Israelin hallitukselle asia on taas ongelmallinen siksi, ettei se halua palestiinalaisalueiden siirtyvän yhden hallinnon alle vaan pyrkii enemmänkin pirstomaan palestiinalaisalueita ja estämään poliittista yhtenäisyyttä, Tarvainen sanoo.
Kansainvälinen painostus nyt keskeistä
Tarvaisen mukaan Länsirannan ja Gazan tilanteeseen vaikuttaa nyt suuresti se, miten kansainvälinen yhteisö siihen reagoi. Toiveikkaassa skenaariossa kansainvälisellä yhteisöllä on voimaa, tahtoa ja resursseja toimia niin, ettei Israelin anneta suorittaa joukkosiirtoja ja karkotuksia.
Tähän mennessä Israel on saanut vapaat kädet operoida Gazassa, jossa Hamasin hallinnoima terveysministeriö on kertonut jo yli 22 700 ihmisen kuolleen Israelin iskuissa. Erityisesti Yhdysvallat seisoo voimakkaasti Israelin puolella ja mahdollistaa sen, että Israelilla on yhä kaikki pelikortit käsissään.
Samalla maailmanlaajuinen, kansalaisyhteiskunnasta lähtenyt liike on alkanut luoda painetta eri maiden hallituksille. Myös Etelä-Afrikan joulukuun lopussa tekemä pyyntö Kansainväliseen tuomioistuimeen ICJ:hin on ollut merkittävä kehityskulku, Tarvainen sanoo. Pyynnössä Etelä-Afrikka katsoi Israelin toimien Gazassa olevan kansanmurhanomaisia.
– Se (vetoomus tuomioistuimeen) on sellainen aito voima, joka Israelissa otetaan ihan tosissaan.
Suhtautuminen Israeliin on jakanut yhä näkyvämmin globaalin etelän ja pohjoisen maita.
– Ainoa keino saada tilanne rauhoitettua on se, että niin pohjoisesta kuin etelästä riittävän monet maat painostavat sekä Hamasia luovuttamaan (sen lokakuun hyökkäyksessä ottamat) panttivangit että Israelia lopettamaan holtittoman siviileihin kohdistuvan hyökkäyksen.