Tällä viikolla keskustelua on herättänyt Naisjärjestöt Yhteistyössä -nimisen yhdistyksen, eli Nytkis ry:n, tuore raportti. Sen tulokset ovat monella tapaa järkyttäviä ja paljastavat syvälle juurtuneita asenteita. Raportista ilmenee, että joka neljäs alle 35-vuotias mies uskoo naisen voivan ansaita itseensä kohdistuvaa väkivaltaa esimerkiksi ulkonäön, pukeutumisen tai käytöksen perusteella. Kaikista miehistä tätä mieltä on joka viides. Kun muistetaan, että Suomi on jo nyt Euroopan toiseksi väkivaltaisin maa naisille ja joka kolmas nainen on kokenut väkivaltaa parisuhteessaan tai uhkaa siitä, on selvää, että ilmiö ei ole yksittäistapausten varassa.
Haluan painottaa, ettei väkivalta ole koskaan ansaittua, eikä sen taustalla olevia asenteita voida hyväksyä. Väkivallan vastuu kuuluu aina sen tekijälle. Siksi raportin tulokset ovat hälyttävä merkki yhteiskunnan eriytymisestä. Nuorten miesten kohdalla tulokset heijastavat myös yhteiskunnan polarisaatiota, joka on osittain voi olla seurausta mielenterveysongelmien lisääntymisestä. Nykyään arviolta 20–25 prosenttia nuorista kärsii mielenterveyden häiriöstä, mikä tekee niistä yleisimpiä terveysongelmia koululaisten ja nuorten aikuisten keskuudessa.
Kyse on myös laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, jonka syihin on puututtava. On selvää, että tarvitsemme laajempaa keskustelua tunnetaidoista, erityisesti nuorten miesten keskuudessa. Nuorille miehille on tarjottava enemmän terveellisiä esikuvia ja roolimalleja. Väkivalta ei saa olla keino oman itseluottamuksen vahvistamiseen. Tarvitsemme turvallisia tiloja ja positiivista tukea, joiden avulla tunteiden käsittely ja oman identiteetin rakentaminen perustuu hyvälle pohjalle. Itsetunto kasvaa, terveellä tavalla.
Yhteiskuntamme haasteet, kuten polarisaatio ja sosiaalisen median algoritmit, ruokkivat yhä syvempiä kuiluja ihmisten välille. Sosiaalisen median algoritmit kärjistävät asenteita ja ohjaavat ihmisiä sisällön pariin, joka vahvistaa jo olemassa olevia käsityksiä.
Niin sanotussa gurusfäärissä levitetään usein alentavaa ja vääristynyttä näkemystä naisten asemasta, mikä voi vaikuttaa erityisesti nuorten miesten käsityksiin oikeuksista ja rajoista. Tämä voi vääristää heidän ymmärrystään siitä, millaisia suhteita kannattaa tavoitella ja millainen käytös on hyväksyttävää. Polarisaation syveneminen vaikuttaa myös pitkällä aikavälillä perheiden perustamiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin.
Samanaikaisesti Suomea uhkaa väestöennusteen valossa vakava demografinen kriisi. Tilastokeskuksen mukaan vain harvassa kunnassa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee 2040-luvulla. Polarisaatio, erityisesti sukupuolten välillä, voi vaikeuttaa tilanteen korjaamista, sillä se vaikeuttaa ihmisten välisiä suhteita ja lisää vastakkainasetteluja.
Raportissa on kuitenkin myös toivon pilkahdus: 90 prosenttia kaikista vastaajista pitää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vääränä. Lisäksi 84 prosenttia miehistä on vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että miesten tulisi ottaa suurempi vastuu naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisesta. Tämä osoittaa, että yhteiskunnassamme on halua muutokseen, mutta asenteiden muuttaminen vaatii konkreettisia tekoja.
Ongelman ratkaisu alkaa kodeista, kouluista, kaveripiireistä, harrastuksista, nuorisotyöstä ja terveydenhuollosta. Tarvitsemme yhteistä vastuunkantoa, emme syyttelyä. Jokaisen rooli on tärkeä, ja jokaisen tulisi olla sitoutunut turvallisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan rakentamiseen.
Vaikka raportin tulokset saavat minut tuntemaan häpeää siitä, että osa miehistä yhä oikeuttaa väkivallan, on tärkeää muistaa, että viha ei katoa vihalla. Nyt on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin ja rakennettava yhteiskuntaa, jossa jokaisella on oikeus elää ilman pelkoa väkivallasta.
Mikko Ollikainen
RKP:n kansanedustaja Maalahdesta