Suomen väestöennuste ei hyvältä näytä. Kansalaisia kuolee joka vuosi 10 000 henkeä enemmän kuin vauvoja syntyy. Luonnollisen väestönkasvuennusteen mukaan 2040-luvulla miinusta tulee jo 20 000 henkeä vuodessa.
Luvut käyvät ilmi raportista, jonka on Tilastokeskuksen tietojen perusteella koonnut Aluekehityksen konsulttitoimisto MDI.
Todellisuudessa tilanne on sentään jutun alussa esitettyjä lukuja parempi, sillä maahanmuuttajien ansiosta Suomen väkiluku kasvaa. 2020-luvulla Suomeen on saapunut ulkomailta 35 000–70 000 henkeä vuodessa. Huippuluvut selittyvät Ukrainasta sotaa paenneilla.
Nettomaahanmuutto eli maahanmuutto miinus maastamuutto on vaihdellut 20 000–50 000 henkilön välillä. MDI:n ennusteessa nettomaahanmuuton lasketaan olevan 25 000 henkeä vuodessa. Se vastaa 2020-luvun keskitasoa ilman ukrainalaisia.
– Koko maan väestönkasvu perustuu tällä hetkellä maahanmuuttoon. Se on ainoa kasvun vaihtoehto työikäiselle väestölle. Tähän saakka se on riittänyt, mutta ilman toimia alueellinen eriytyminen kasvaa, selvittää tutkimuksen toteuttanut johtava asiantuntija Rasmus Aro.
Seinäjoki pitää pintansa
Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2024 lopussa 189 929 henkeä. Väkiluku väheni vuosien 2010 ja 2024 välillä 8 540 henkilöllä. Ennusteen mukaan maakunnan väkiluku laskee vuoteen 2050 mennessä 16,9 prosentilla.
Alueelliset erot ovat suuria. Seinäjoen tilanne on väestötutkijan mielestä kohtalainen ainakin ainakin 2040 luvulle asti.
Siihen saakka asukasmäärä kasvaa muutamalla tuhannella, mutta lähtee sen jälkeen laskuun. Seinäjoen väkimäärän ennustetaan pienenevän 25 vuodessa silti vain 1,8 prosentilla.
Asukkaita Seinäjoella oli vuoden 2024 lopussa 66 322. Vuonna 2050 maakuntakeskuksessa asuu ennusteen mukaan 1 225 henkeä vähemmän. Tähän vaikuttaa nykyinen tilanne.
– Lapsia syntyy ennätyksellisen vähän. Meillä on siksi 2040-luvulla poikkeuksellisen vähän nuoria, jotka muuttavat Seinäjoelle. Maakunnasta maakuntakeskukseen muuttavat ovat tähän saakka olleet keskeinen tekijä Seinäjoen väestökasvussa.
Heijastuu lähikuntiin
Maakuntakeskuksen väestön väheneminen on huono asia myös sen lähialueille.
– Jos Seinäjoen kasvu alkaa yskiä, se heijastuu lähikuntiin negatiivisesti. Seinäjoelta pienemmille paikkakunnille muuttavat, perheen perustamisiässä olevat ihmiset ovat Ilmajoella ja Lapualla keskeinen kasvun osatekijä, Aro avaa tutkimuksen tuloksia.
Aro ei pidä Seinäjoen tilannetta vielä kiveen hakattuna.
– Seinäjoen väestönkehityksen tila on ennustejakson lopussa suhteellisen hyvä. Maltilliset positiiviset muutokset riittävät nostamaan kaupungin kasvu-uralle.
Mitä muutokset voisivat olla?
– Keskeisiä vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa alueen työpaikkakehitys ja alueen kouluista valmistuvien työllistymismahdollisuudet. Koulutuspaikkojen tulisi olla houkuttelevia ja kansainvälisillä opiskelijoilla pitäisi olla halua jäädä alueelle. Kansainvälisessä muuttoliikkeessä kaupungin houkuttelevuudella on suuri rooli.
Kasvu maahanmuuttajista
65-vuotias Seinäjoki on kasvanut koko olemassaolonsa ajan. Asukasluku ylitti 67 000 hengen rajapyykin syyskuun lopulla. Tänä vuonna väkiluku on noussut 460 hengellä.
Viime vuosina kasvu on ollut maahanmuuton ansiota. Seinäjoella vuonna 2023 maahanmuuton osuus väestönkasvusta oli peräti 84 prosenttia. Maakuntakeskukseen muutetaan ulkomailta tavallisesti työn tai opiskelujen takia. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Seinäjoelle on saapunut paljon sotaa paenneita.
Puolet Seinäjoen seudulla Suomeen kotoutetuista ja uudelleen koulutetuista maahanmuuttajista lähtee nykyään isompiin kaupunkeihin, koska lakeuksilta on vaikea saada töitä. Hankala taloussuhdanne ei ole ainakaan parantanut tilannetta.
– Työllistyminen on nyt vaikeaa suomalaisillekin. Heikosti suomea puhuvilla tilanne on vielä haastavampi. Vaikea taloustilanne iskee erityisen kovaa maahanmuuttajataustaisiin. Heidän työllistymiseen ja työn ansiosta paikkakunnalle jäämiseen ei ole nopeasti vaikuttavaa ihmelääkettä, Aro pohtii.
Työvoimaa tarvitaan
Kun kansantalous piristyy, työvoimaa tarvitaan taas. Maahanmuuttajat laskevat Aron mukaan osaavan työvoiman puuttumisen riskiä.
– Työllistymisen edellytys on usein hyvä suomen kielen taito, mutta työnantajien pitäisi joustaa asiassa. Työn tekeminen mahdollistaa kielen oppimisen. Kaikissa hommissa erityisen hyvä kielitaito ei ole edes välttämätöntä.
Maahanmuuton nykyinen taso riittää pitämään työikäisen väestön kasvavana 2040-luvulle saakka. Aron tutkimuksen mukaan sen jälkeen työvoimasta tulee pulaa, sillä silloin viimeisen kymmenen vuoden aikana syntyneet pienet ikäluokat ovat työikäisiä. Työikäisen väestön kasvun jatkuminen vaatisikin suurempaa maahanmuuttoa.
– Aina on yhtä aikaa sekä työttömyyttä että työvoimapulaa. Osaaminen tai alueellinen tarjonta eivät kohtaa työpaikoissa ja työntekijöissä. Voi siis olla tarvetta työperäiselle maahanmuutolle, vaikka meillä on työtöntä työvoimaa.
Aro nostaa esimerkiksi Lapin.
– Vaikka muualla maassa on merkittävää työttömyyttä tällä hetkellä, Lapissa on silti merkittävä tarve palvelualan työntekijöille. Osa heistä tulee ulkomailta, sillä maan sisällä oleva työvoima ei liiku kovin kauas asuinpaikastaan.
Pienet kunnat tyhjenevät
Muissa Eparin levikkikunnissa kuin Seinäjoella tilanne on ennusteen mukaan paljon huonompi. Ilmajoen väestöluku oli viime vuoden lopussa 12 429. Vuoteen 2050 mennessä asukkaita on ennustetusti 10 prosenttia vähemmän.
Lapuan asukasluku putoaa 13 prosenttia. Nyt kaupungissa on 14 028 asukasta.
Huonoin tilanne on Kurikassa, jossa asuu nyt 19 509 henkeä. Väestöä on ennusteen mukaan neljännesvuosisadan kuluttua 29 prosenttia eli 5 592 henkeä vähemmän.
Suuri osa väestötappiosta aiheutuu ikäihmisten kuolemista. Suomen väestö ikääntyy. Vuonna 2050 jo joka seitsemäs suomalainen on yli 74-vuotias. Suomessa on tuolloin 1,5 miljoonaa eläkeläistä.
– Vaikka pitkän aikavälin väestöennusteisiin sisältyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, erityisesti iäkkään väestön voimakas kasvu on vääjäämätöntä kaikkialla Suomessa. Tämä tuo suuria haasteita kuntien ja hyvinvointialueiden palvelujen saatavuuteen, Aro harmittelee.
Raportin yksi päätulos on se, että Suomen väkiluvun laskiessa myös väestönkasvu keskittyy suuriin kaupunkiseutuihin, mutta niissäkin väki vähenee hurjaa vauhtia.
Aron mukaan väestön voimakaskaan vähentyminen ei silti vie hyvän elämän edellytyksiä, jos vain alueilla osataan sopeutua ja sopeuttaa toimintaa vääjäämättömien tulevaisuuskuvien edessä.
– Keskeistä on varmistaa, että kuntatalouden tila säilyy siedettävänä. Tämän viitekehyksessä palveluita tulee kehittää pitkäjänteisesti tulevaisuutta ajatellen eikä niinkään siten, että reagoidaan muutoksiin viime hetkellä.
– Asioissa on tietenkin aina kuntakohtaisia vaihteluita, Aro päättää.