Sota-ajan suomalaisissa valokuvissa vihollinen – neuvostoliittolainen sotilas tai sotavanki – pyrittiin näyttämään koomisessa valossa.
– Vihollinen esitettiin hieman yksinkertaisena luonnonlapsena, joka vangiksi jouduttuaan soittaa iloisesti haitaria, sanoo historiantutkija Olli Kleemola, joka on tehnyt väitöskirjansa toisen maailmansodan aikaisista Suomen ja Saksan sotavalokuvista.
Turun yliopiston poliittisen historian väitös tarkastetaan lauantaina. Kleemolan väitös esittelee Suomen ja Saksan sotakuvien eroja.
– Molemmille Neuvostoliitto oli yhteinen vihollinen, mutta se esitettiin kuvissa hyvin eri tavalla, sanoo Kleemola, jonka tutkimusaineistoon kuuluu 15 000 sodanaikaista valokuvaa suomalaisista ja saksalaisista arkistoista.
Saksalaiset uskoivat kansallissosialistiseen rotuoppiin ja vihaan, mikä näkyy valokuvissa.
– Neuvostoliittolaiset esitettiin ali-ihmisinä, joiden sotimistavatkin olivat poikkeuksellisen kavalia.
Saksan armeija antoi propagandan tekemiseen koulutusta. Kuvat olivatkin suunnitelmallisia ja teknisesti taitavampia kuin suomalaiset kuvat.
– Tavanomaista oli esimerkiksi rakentaa kuvapari, jossa vastakkain olivat vihollisen surkeus ja saksalainen korkeampi elintaso.
Sari Miettunen / lännen media