Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on yhä voimakkaasti Ukrainan sodan määrittämä. Venäjän hyökkäys suvereenia eurooppalaista valtiota vastaan muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on pysyä yhtenäisenä puolustaessamme rauhaa, vakautta ja demokraattisia arvoja. Suomi on osoittanut vahvaa tukea Ukrainalle sekä humanitaarisella avulla että vahvistamalla Euroopan turvallisuutta tukevia rakenteita.
Samalla huomio kiinnittyy Lähi-itään, jossa tilanne jatkuu epävakaana huolimatta tulitauosta. Kaksivaltioratkaisun on edelleen oltava pitkän aikavälin tavoite Israelin ja Palestiinan konfliktissa. Meidän on tuomittava sotarikokset, riippumatta siitä, kuka niitä tekee – yhden rikoksen teko ei oikeuta toista.
Suomen turvallisuuspolitiikkaa käsitellessämme meidän on nähtävä kokonaiskuva. Uudet konfliktien muodot, kuten hybridisodankäynti ja dronet, ovat muuttaneet sodankäynnin luonnetta. Poliittisten päättäjien on kuunneltava asiantuntijoita varmistaakseen, että olemme valmiita kohtaamaan nämä ja muut uudet uhat.
Samaan aikaan poliitikkojen on kannettava kokonaisvastuu ja arvioitava, miten eri turvallisuuspoliittiset kysymykset sopivat laajempaan kokonaisuuteen.
Suomelle on ensisijaisen tärkeää kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia, jotka turvaavat niin maamme turvallisuuden kuin kansainvälisen maineemme. Sodan muuttuva luonne vaatii myös rohkeutta käydä avointa keskustelua keinoista, joilla turvallisuus taataan. On tehtävä se tinkimättä arvoistamme tai humanitaarisesta vastuustamme.
Tässä yhteydessä keskustelu maamiinoista ja Ottawan sopimuksesta on aiheellinen.
Turvallisuuspolitiikka ei ole koskaan pysyvää. Meidän on sopeuduttava, uudistettava strategioitamme ja ajateltava pitkällä aikavälillä. Euroopan unionilla on tässä keskeinen rooli. Turvallisuus on kaikkien jäsenmaiden yhteinen asia.
EU:n on kyettävä reagoimaan nopeammin kriiseihin, ja tämä vaatii jäsenmaiden paremman yhteistyön lisäksi kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin mukaan ottamista.
Turvallisuus ei ole pelkästään sotilaallista puolustusta. Se tarkoittaa myös vahvaa kriittistä infrastruktuuria, toimivia toimitusketjuja ja kykyä vastata hybridiuhkiin, kuten disinformaatioon ja kyberhyökkäyksiin.
Suomi, joka tunnetaan kestävyydestään ja valmiudestaan, voi tarjota arvokkaita oppitunteja eurooppalaiselle yhteistyölle.
Donald Trumpin uudelleenvalinta Yhdysvaltain presidentiksi on herättänyt kysymyksiä Naton tulevaisuudesta ja Euroopan riippuvuudesta Yhdysvaltojen tuesta. Yhdysvallat on pitkään toivonut, että Eurooppa kantaisi suuremman vastuun yhteisestä puolustuksesta. On myös selvää, että EU:n ja Naton roolien on toimittava yhdessä.
Nato on Euroopan sotilaallisen puolustuksen perusta, mutta EU:n siviili- ja taloudelliset resurssit ovat välttämättömiä kriisinkestävyyden varmistamiseksi. Meidän on varmistettava, että EU:n ja Naton toimet täydentävät toisiaan ja maksimoivat tehokkuuden.
Suomi on osoittanut olevansa valmis kantamaan vastuunsa. Maamme yhtenäisyys turvallisuuskysymyksissä on yksi suurimmista vahvuuksistamme.
Maailman myllerryksessä pelko, epätoivo ja passiivisuus voivat helposti ottaa vallan.
Meidän on oltava valppaita ja realistisia. Silti Suomessa ei ole syytä tarpeettomaan pelkoon. Vahvojen rakenteiden ansiosta voimme tuntea olomme turvalliseksi.
Anders Norrback
RKP:n kansanedustaja Närpiöstä