Sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö muistuttaa maltin merkityksestä, kun Balticconnectorin vuodon aiheuttajaa selvitetään.
– On varmaan parempi tutkia ennen kuin ruvetaan hutkimaan, Käihkö sanoo STT:lle.
Vuodon aiheuttajasta hän näkee tällä hetkellä olevan kaksi pääteoriaa. Toisen mukaan kyseessä olisi tahaton vahinko, kun toisen mukaan vuodon takana olisi valtiollinen toimija. Jälkimmäinen viittaa Venäjään, vaikka sitä ei etenkään viralliselta taholta sanota ääneen.
– Mutta tilanne kehittyy, meillähän ei ole mitään tietoa tästä, ja itse tällä hetkellä luottaisin siihen, että viranomaiset selvittävät asiaa.
Käihkö huomauttaa, että Nord Stream -maakaasuputkien vuotojen kohdalla valtaosa kommentaattoreista päätyi nopeasti siihen, että Venäjällä olisi sabotaasiin suurin motiivi. Uusimmat tiedot ovat kuitenkin kyseenalaistaneet tätä, eikä syyllistä ole ainakaan julkisuuteen päätyneiden tietojen mukaan saatu varmuudella selville.
– Tämän kokemuksen myötä en lähtisi näin varhaisessa vaiheessa poissulkemaan mitään.
Tilannetta hankaloittaa se, että valtiollinen toimija voi olla teon taustalla, vaikka varsinaiseksi tekijäksi varmistuisi esimerkiksi ankkuriaan laahannut rahtilaiva. Liikennöitsijä taas voi tarvittaessa selittää tapahtunutta inhimillisellä virheellä tai jättää vaikka vastaamatta yhteydenottopyyntöihin.
Viranomaisten varovaisuuteen Käihkö suhtautuu ymmärtäväisesti. Hän sanoo, että jos Venäjää ryhdyttäisiin syyttämään tapauksesta, niin se vaatisi toimenpiteitä.
– Jos vieras toimija, vieras valtio rikkoo Suomen suvereniteettia tällä tavalla, niin totta kai Nato-maanakin on ensi kädessä meidän vastuullamme puolustaa omaa aluetta.
Presidenttikin varoitti ilkeilystä
Jos Venäjä kuitenkin olisi Balticconnectorin vuodon takana, voisivat sen motiivit olla Käihkön mukaan samansuuntaisia kuin mitä Nord Streamin kohdalla on pohdittu. Venäjä olisi esimerkiksi saattanut haluta osoittaa, että se pystyy tekemään vedenalaista sabotaasia. Tuolloinkin puhuttiin kaasuputkien lisäksi telekaapeleista.
Balticconnectorin tapauksessa motiivi voisi olla myös se, että Venäjä testaa Suomea ja Viroa.
– Eli juuri sitä meidän reaktiotamme. Ajatuksena on se, että jos ei laiteta kova kovaa vastaan, niin Venäjä tietää, että heillä on enemmän liikkumatilaa ja sen jälkeen pystyy sitten toimimaan vastaavalla tavalla tulevaisuudessakin.
Yhdeksi mahdolliseksi syyksi Käihkö mainitsee ilkeilyn, josta myös presidentti Sauli Niinistö on varoittanut. Suomen Nato-jäsenyyden toteuduttua presidentti on kehottanut suomalaisia varautumaan monenmoiseen ilkeyteen Venäjän suunnalta.
Vaikka Balticconnectorin vuoto ei suoraan hyödyttäisi Venäjää, Käihkö huomauttaa, että Suomen kannalta kyse on kriittisestä infrastruktuurista.
– Sitä kautta kaikki tällaiset iskut ovat todella vaarallisia. Rauhanaikana nämä maksavat meille rahaa ja ovat nimenomaan sitä ilkeilyä, mutta sitten kriisin tai sodan aikana nämä vaikeuttaisivat meidän tilannettamme entisestään.
Yksi selitys voisi olla myös se, että Venäjä voisi teolla yrittää kääntää huomion pois Ukrainasta. Tämä ei kuitenkaan tutkijaa oikein vakuuta, koska kyse on nyt vain yksittäisestä kaasuputkesta ja kaapelista.
"Nyt tuntuu tapahtuvan asioita, jotka vievät huomion pois Ukrainasta"
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen ei halua nimetä Venäjää Suomen ja Viron välisen kaasuputken ja tietoliikennekaapelin vaurioittajaksi, sillä näyttöä asiasta ei vielä ole. Savolainen on kommenteissaan varovainen myös siksi, että toistaiseksi julkisuuteen tulleet tiedot vedenalaisista vaurioista ja niiden syystä ovat osin ristiriitaisia.
– Jos siitä huolimatta halutaan arvioida Venäjän mahdollisia intressejä, joita se saavuttaisi teettämällä tällaisen vaurion, niin niitä pystyy kyllä kuvittelemaan. Ensimmäisenä tulee mieleen se, että maailmalla tuntuu nyt tapahtuvan asioita, jotka vievät huomion pois Ukrainasta. Tämä voisi olla yksi sellaisessa sarjassa, koska eihän mekään olla Ukrainan uutisointiin kiinnitetty huomiota nyt pariin päivään. Kun jokin on lähempänä, se tietysti kiinnostaa enemmän, Savolainen sanoo STT:lle.
Savolainen näkee mahdollisena motiivina myös energiaepävarmuuden lisäämisen Suomessa ja Virossa, mutta varautumisen ansiosta kummallekaan maalle ei nyt nähdystä vauriosta ole merkittävää haittaa, ellei lisävaurioita synny tulevaisuudessa.
– Vaikutus on ilman lisävaurioita todella minimaalinen, Savolainen sanoo.
Hän nostaa esiin myös mahdollisen pilottiprojektin, jossa testataan uutta tihutyömenetelmää.
– En ole kuullut aiemmin siitä, että kaasuputki olisi vaurioitunut esimerkiksi laivan ankkurista. Tässä on siis mahdollisesti tehty testi ja todettu, että miten se toimii.
Arvokkaampia kaasuputkikohteita Pohjanmerellä
Suomen ja Viron välisiä putkia arvokkaampi kohde tällaiselle menetelmälle Venäjän näkökulmasta voisi Savolaisen mukaan olla Pohjanmerellä sijaitseva merenalaisten putkien verkosto, joka vie kaasua Norjasta Britanniaan, Ranskaan, Belgiaan ja Saksaan.
Tällaista sabotaasia voisi tehdä siviilialuksella, joka ei herättäisi yhtä paljon huomiota kuin sotilasalus putkien yläpuolella. Tällaista toimintaa voisi myös kiinni jäädessä väittää onnettomuudeksi.
– Se on mahdollista, että käytetään siviilialusta. Se on normaalia merenkulkua, että ankkuroidutaan johonkin ja kun on tarpeeksi kova tuuli, niin ankkuri rupeaa raahaamaan.
Savolaisen mukaan epäillyn sabotaasin motiivina voi olla myös varoituksen antaminen Suomelle.
– Eli että huomatkaa, ettette ole erityisasemassa ja että järjestelmiänne voidaan vaurioittaa.
Venäjä saattaisi myös Savolaisen mukaan haluta provosoida Suomea harkitsemattomiin vastatekoihin, joita voitaisiin käyttää hyväksi Venäjän propagandassa.
Mutta onko kenelläkään muulla taholla Venäjän lisäksi sekä keinot että motivaatio vaurioittaa Suomen ja Viron välisiä putkia ja kaapeleita?
– Vastaan tähän vähän sarkasmilla: jos asian selvittäminen venyy, saamme kyllä kuulla tällaisia teorioita. Nord Streamista mediaan päätyi isolla näkyvyydellä yksi teoria, että sen on katkaissut Yhdysvallat, toinen, että sen ovat katkaisseet ukrainalaiset ja lisäksi Venäjän väite, että sen katkaisivat anglosaksit. -- Kyllä me saadaan näitä kuulla, jos tarpeeksi kauan kestää odottaa, Savolainen sanoo.
Reuters: Sabotaasi olisi tutkijan mukaan isku Nato-maan infrastruktuuriin
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen arvioi, että keskeinen kysymys Viron ja Suomen välisen merikaasuputken vaurioitumisessa on sotilasliitto Naton reaktio.
Vanhanen sanoi keskiviikkona uutistoimisto Reutersin mukaan, että jos putken vaurioitumisen takana on valtiollinen toimija, vaurioittaminen olisi tulkittavissa iskuksi Nato-maan infrastruktuuriin. Suomi ja Viro ovat molemmat Naton jäseniä.
Kysymys Naton reaktiosta nousisi keskiöön nimenomaan silloin, jos valtiollisen toimijan osallisuudesta ilmenisi jotain todisteita, Vanhanen arvioi.
Hänen mukaansa pidemmällä tähtäimellä iso kysymys on, onko Natolla olemassa selkeä valikoima vastatoimia ja mikä on sotilasliiton pelote tällaista (sabotaasi-)toimintaa vastaan.
Saadaanko kaasuputkitutkinnassa selville, kuka on liikkunut ja missä?
Saadaanko ikinä varmasti selville, mikä tai kuka aiheutti Suomen ja Viron välisen kaasuputken vauriot? Sekä rikostutkinnallisesti että turvallisuuspoliittisesti absoluuttisen totuuden löytäminen olisi paras mahdollinen lopputulos, sanoo entinen Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Harri Ohra-aho.
Mikäli absoluuttista totuutta ei kuitenkaan saada selville, pelataan tiedustelumaailmassa todennäköisyyksillä. Kun todennäköisyydet ovat selvillä, voidaan poliittisesti päättää, tullaanko tietojen kanssa julkisuuteen vai ei.
Ohra-aho nostaa esimerkiksi Britannian entisen pääministerin Theresa Mayn, joka päätti aikoinaan ilmoittaa, että Venäjä on hyvin todennäköisesti ex-agentti Sergei Skripalin ja tämän tyttären murhayrityksen takana.
Moni tekijä vaikuttaa siihen, päästäänkö tutkinnassa absoluuttiseen totuuteen. Ohra-ahon mukaan kaasuputkitutkinnassa paljon riippuu siitä, miten vahvasti pystytään selvittämään, kenen aluksia on liikkunut missäkin.
Esimerkiksi kauppa-alukset käyttävät alusten havaitsemista helpottavaa niin kutsutta AIS-järjestelmää, mutta yleensä valtion sotalaivoilla ei järjestelmää Ohra-ahon mukaan ole käytössä. Viranomaisilla on kuitenkin hänen mukaansa omat keinonsa muodostaa kokonaiskuva eri alusten liikkeistä.
– Jos kyseessä olisi ollut kauppa-aluksen aikaansaama vaurio, luulisi, että kapteeni olisi tästä ilmoittanut, Ohra-aho lisää.
Kyseessä on hänen arvionsa mukaan kuitenkin haastava tutkinta, sillä tutkimuksia pitää tehdä myös meren alla.
"Lähtökohtaisesti suvereniteettiä ei loukattu"
Ohra-ahon mukaan lähtökohtaisesti Suomen suvereniteettiä ei ole loukattu, sillä jos kyseessä on tahallinen teko, tapahtui se talousvyöhykkeellä. Jos todistusaineistoa kuitenkin saadaan kerättyä tarpeeksi, niin on asia erikseen, kuinka Nato sekä Suomi ja Viro toimivat.
Ohra-ahon mukaan Suomen valtionjohdon ja eri viranomaisten tiistainen tiedotustilaisuus oli viestinnällisesti hyvin toteutettu: tilaisuudessa kerrottiin, että mitä tiedetään.
– Spekulointi jätettiin muille.
Ex-tiedustelupäällikön mukaan on myös järkevää, etteivät viranomaiset tuo esille vaurioiden mahdollista tekijää ennen kuin tapauksesta tiedetään enemmän.