Vahingonteot lisääntyvät kevään tullessa. Rikoskomisario Jukka Kero Pohjanmaan poliisilaitokselta uskoo, että asian selittää osaltaan se, että nuoriso oleilee ulkona etenkin kesäaikana, kun koulu ja muut velvoitteet eivät rajoita heitä niin paljon.
– Nuorten suosimilla kokoontumispaikoilla syntyy eri tyyppistä häiriötä ja haittaa, kuten paikkojen rikkomista ja sotkemista.
Poliisi ei tänä keväänä ole havainnut mitään normaalista poikkeavaa. Poliisi valvoo aktiivisesti sosiaalista mediaa ja seuraa siellä liikkuvia nuorten suosimia haasteita. Keron mukaan poliisin tiedossa ei ole tällä hetkellä haastetta, joka kannustaisi vahingontekoihin.
Keron mukaan vahingonteot kohdistuvat usein julkisiin rakennuksiin tai liikekiinteistöihin, koska ne ovat öiseen aikaan pääsääntöisesti tyhjillään. Paikalle ei välttämättä mennä ilkivaltamielessä, vaan ajatus syntyy paikan päällä. Nuorten tekemissä vahingonteoissa paikalla on usein useita nuoria.
– Kaikki eivät kuitenkaan välttämättä osallistu ilkivaltaan.
Poliisi ja kiinteistöjen omistajat pohtivat keinoja
Jos poliisi havaitsee, että jollain alueella alkaa vahingontekojen määrä lisääntyä normaalista, pyritään sinne myös mahdollisuuksien mukaan lisäämään valvontaa.
– Silloin kun poliisipartiot eivät ole hoitamassa hälytystehtäviä, kohdentavat partiot tekevät valvontaa tällaisiin kohteisiin. Näkyvällä partioinnilla on myös ennalta estävä vaikutus.
Joissakin tapauksissa poliisi voi myös keskustella kohteen omistajan tai haltijan kanssa siitä, miten kohteen suojausta voitaisiin parantaa. Keinoja tässä ovat esimerkiksi tekninen valvonta ja alueelle pääsyn rajoittaminen.
Kero haluaa muistuttaa rangaistusvastuun ja korvausvastuun erosta. Alle 15-vuotias voidaan määrätä maksamaan korvauksia aiheuttamastaan vahingosta.
– Vaikka tekijä olisikin alle 15-vuotias, poliisi suorittaa esitutkinnan muun muassa aiheutuneiden vahinkojen selvittämiseksi sekä mahdollisten lastensuojelullisten toimenpiteiden tarpeen osalta.
Toinen joskus esille nouseva harhakäsitys on se, että nuoren vanhemmat olisivat korvausvelvollisia.
– Näin ei kuitenkaan ole, vaan velka jää kasvamaan korkoa, ja aikanaan kun nuori alkaa ansaita tuloja, tulevat myös laskut maksuun.
Sovittelu voi estää syytteen nostamisen
Paikkojen hajottamisesta seurannut rikosnimike voi olla lievä vahingonteko, vahingonteko tai törkeä vahingonteko. Esimerkiksi tulipaloissa voi olla kyse tuhotyöstä tai törkeästä tuhotyöstä.
– Lievä vahingonteko on asianomistarikos, jolloin poliisi voi kirjoittaa teosta sakon, jos asianomistaja vaatii rangaistusta. Jos asianomistaja ei vaadi rangaistusta, ei poliisilla ole oikeutta käynnistää esitutkintaa tai määrätä sakkoa.
Rikosnimike voi vielä esitutkinnan aikana muuttaa ankarampaan tai lievempään tekomuotoon. Esitutkinnan päätyttyä juttu siirtyy syyttäjälle. Lievemmissä tapauksissa syyttäjä voi asiaa harkittuaan jättää syytteen nostamatta, jos asiaa on käsitelty esimerkiksi sovittelutoimistossa.
Osapuolten halukkuus sovitteluun selvitetään esitutkinnan alkuvaiheessa ja jos molemmat osapuolet suostuvat siihen, sovittelutoimisto käynnistää prosessin. Jos sovittelussa saadaan aikaan molempia osapuolia tyydyttävä tulos, voi syyttäjä tutkinnanjohtajan esityksestä rajoittaa asian ja jättää syytteen nostamatta.
– Vahingontekotapauksissa sovittelussa on esimerkiksi sovittu aiheutetun vahingon korvaamisesta ja tekijät ovat pyytäneet anteeksi tekoaan.