Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Vä­hem­män vil­li­si­ko­ja, pie­nem­pi ASF-ris­ki

Villisikojen määrä on kasvanut huolestuttavasti Etelä-Pohjanmaan eteläisissä osissa metsästäjien ansiokkaista ponnisteluista huolimatta. Asiasta on myös uutisoitu ahkerasti.

Villisika on luonnossa ainut mahdollinen afrikkalaisen sikaruton (ASF) kantaja ja levittäjä. Viruksen kulkeutuminen Suomeen tapahtuu kuitenkin todennäköisimmin ajattelemattoman ihmisen toimesta. Työntekijöiden/matkustajien eväät ja muu ruokatuonti tautialueilta muodostaa suurimman uhan. Tautiuhan lisäksi kasvava villisikakanta aiheuttaa suoria tuhoja sekä pelloilla että metsissä. Uutisoinnissa on vahvasti keskitytty mahdollisen epidemian tuhoisiin vaikutuksiin sikataloudelle ja teollisuudelle.

MTK-Etelä-Pohjanmaa ja alueen metsänhoitoyhdistykset haluavat kuitenkin muistuttaa mahdollisen tautilöydöksen aiheuttamista mittavista rajoitustoimista kaikkeen toimintaan alueella. Ruokavirasto tulee todennäköisesti asettamaan toimintarajoituksia jopa kokonaisen kunnan alueelle.

Ruotsin Fagerstamissa kohdattu afrikkalaisensikaruton esiintymistapaus aiheutti laajat vaikutukset toimintaympäristöön. Kun ensimmäinen sikaruttoon kuollut villisika löydettiin, välittömästi taudin tunnistamisen jälkeen löytöpaikan ympärille muodostettiin tuhannen neliökilomerin eli 100 000 hehtaarin suuruinen suoja-alue, missä käytännössä kaikki metsässä liikkuminen kiellettiin. Marjastus, metsästys ja koirien vapaana pitäminen olivat kaikki kiellettyä. Luonnollisesti myös kaikki metsätalouteen liittyvä toiminta keskeytettiin. Puukauppojen valmistelu, korjuut ja kuljetukset sekä kaikki metsänhoitotöiden tekeminen kiellettiin välittömästi. Maatiloilta esimerkiksi viljojen kuljettaminen oli kiellettyä. Kaikki tuotantosiat teurastettiin eristysalueelta. Samalla käynnistyi mittava operaatio, missä tavoitteena oli ampua kaikki villisiat saastuneelta alueelta ja sekä laajalta vyöhykkeeltä sen ympärillä.

Ruotsin villisikapopulaatio on tiheä, mutta onnekkaasti tautitapaus sijoittui harvemman villisikakannan alueelle. Rajoitusten kestoajaksi arvioitiin vähintään yhtä vuotta, mutta ratkaisevaa on, ettei yhtään tapausta ilmene vähintään vuoden pituisena aikana.

Huolehditaan siis yhdessä villisikakannan puolittamisesta (koko Suomen tavoite) sekä vain turvallisen, kotimaisen ruuan käyttämisestä.

Anna-Kaisa Jaakkola

toiminnanjohtaja

MTK-Etelä-Pohjanmaa