Suurin osa Suomen väestönsuojista on hyvässä kunnossa, mutta osassa niistä on korjattavaa ja kunnostettavaa. Asia selviää sisäministeriön tekemästä selvityksestä.
Lain mukaan väestönsuoja on voitava ottaa käyttöön 72 tunnissa. Pienessä osassa väestönsuojista ei ole tähän sisäministeriön mukaan vaadittavien korjausten vuoksi mahdollisuutta.
Projektipäällikkö Ira Pasi kertoi sisäministeriön tiedotteessa, että syy tähän voi olla esimerkiksi viemärin sulkuventtiilin kunnostaminen, joka ei onnistu 72 tunnin aikana. Hän kertoi myöhemmin sisäministeriön tiedotustilaisuudessa maanantaina, että isompiin korjauskohteisiin kuuluvat myös ylipainemittarit, varavesisäiliöt ja paineovet.
Eniten korjattavaa on selvityksen mukaan väestönsuojien varusteissa. Yleisesti ottaen enemmän korjaustarpeita on vanhemmissa väestönsuojissa.
Osa ei täytä minimivaatimuksia
Selvityksessä tarkastelluista väestönsuojista 91 prosenttia täytti arviointikriteerit tavanomaisten aseiden aiheuttamien vaikutusten osalta.
Pasin mukaan selvityksessä käytetyt arviointikriteerit on kirjattu myös lakiin, joten yhdeksän prosenttia väestönsuojista ei täyttänyt lain minimivaatimuksia tältä osalta.
Asevaikutusten aiheuttamien kaasu- ja säteilyvaaratilanteiden osalta kriteerit toteutuivat 83 prosentissa väestönsuojista.
Minkään tarkastellun väestönsuojan rakenteissa ei havaittu puutteita.
– Suomen väestönsuojat ovat siis rakenteeltaan hyvin kestäviä, Pasi totesi tiedotustilaisuudessa.
Laiminlyönnin keskeisiä syitä kolme
Selvityksessä tarkasteltiin 245 väestönsuojan määräaikaistarkastuksen pöytäkirjoja. Lisäksi määräaikaistarkastajia, kiinteistöjen omistajia ja pelastuslaitosten asiantuntijoita haastateltiin.
Kunnossapidon laiminlyönnin syy on usein tiedon puute tai välinpitämättömyys, selvityksessä kerrotaan. Kolmas juurisyy laiminlyönnille ovat sisäministeriön mukaan puutteet kansallisessa ohjauksessa ja säädöksissä. Puutteita on esimerkiksi pelastusviranomaisten valvonnassa sekä väestönsuojien käyttöönotto- ja käyttösuunnitelmissa. Säännöllistä huoltoa on osassa väestönsuojia laiminlyöty.
Väestönsuojan kunnossapidosta, korjauksista ja pelastussuunnitelman laatimisesta vastaavat rakennuksen omistaja ja haltija yhdessä. Kiinteistön omistajilla esiintyi selvityksen perusteella epätietoisuutta väestönsuojan käyttöönotosta ja huoltamisesta.
– Esimerkiksi väestönsuojan hoitajaksi, jos sellainen on nimetty, oli usein valittu ulkopuolinen kiinteistön hoitaja. Tämän henkilön tulisi johtaa väestönsuojan käyttöönottoa, mutta hänen vastuullaan voi olla useita kiinteistöjä, projektipäällikkö Pasi kuvaili tiedotteessa.
Väestönsuojelun ohjeita pitäisi kehittää
Sisäministeriö laati selvityksen pohjalta suosituksia väestönsuojaverkoston parantamiseksi. Sisäministeriö suosittelee, että väestönsuojiin liittyvää koulutusta, viestintää ja ohjeistusta kehitetään. Lisäksi väestönsuojia koskevia säädöksiä tulisi selvityksen mukaan uudistaa ja kansallista ohjausta kehittää.
Sisäministeriö kaipaa selvitystä myös siihen, miten väestönsuojat kohdentuvat alueellisesti. Projektipäällikkö Pasi totesi tiedotustilaisuudessa, että väestönsuojia ei ole kaikkialla siellä, missä pitäisi.
Sisäministeriö eli tuolloinen sisäasiainministeriö teetti vuonna 2004 samantyyppisen selvityksen. Tuolloin laki velvoitti väestönsuojien olevan käyttövalmiita jo 24 tunnin kuluessa. Vuoden 2004 tulokset olivat Pasin mukaan samansuuntaisia kuin tämän vuoden selvityksessä.
– Valitettavasti sen jälkeen muutosta ei ole tapahtunut, hän totesi.
Väestönsuojia on maassa noin 50 500, ja niissä on yhteensä vajaat viisi miljoonaa suojapaikkaa. Ensimmäiset väestönsuojat rakennettiin Suomeen yli 80 vuotta sitten. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, sisäministeriö muistutti tiedotustilaisuudessa.