Egyptillä on ratkottavanaan isoja haasteita niin talouden kuin väestönkasvunkin suhteen. Suomen Kairon-suurlähettiläs Pekka Kosonen uskoo maalla kuitenkin olevan paljon potentiaalia vaikkapa energiantuottajana. Egypti luottaa yhä matkailuelinkeinoon taloutensa tukipilarina.
Egyptin taloudella menee huonosti. Inflaatio maassa on yli 35 prosenttia. Hinnat ja elinkustannukset ovat nousseet palkkoja enemmän, ja jopa keskiluokan on pitänyt leikata kulutustaan.
– Väestönkasvu on Egyptille iso ongelma. Jo yli 110 miljoonan asukkaan väestö kasvaa joka vuosi 2,5 miljoonalla, Kosonen sanoo STT:lle Kairossa.
Taloushaasteisiin Egypti on reagoinut myös valtion yritysten yksityistämisohjelmalla, jonka piirissä on kaikkiaan 800 yritystä. Yksityistämisohjelma on vastaus myös Kansainvälisen valuuttarahaston lainaehtoihin, jotka edellyttävät toimia maan talouden tasapainottamiseen.
Lähes kaksi vuotta Egyptissä työskennellyt Kosonen on varovaisen optimistinen.
– Egyptillä on paljon mahdollisuuksia. Uusiutuvan energian vienti Egyptistä Etelä-Eurooppaan kasvaa. Näin Pohjois-Euroopan energiapaineet voivat hiukan helpottua.
Merkittävä rooli Sudanin vieressä
Kososen mukaan Egypti on panostanut onnistuneesti turvallisuuskontrolliin, mikä toki heijastuu ihmisoikeus- ja sananvapaustilanteeseen.
– Poikkeustilalaki kumottiin vuoden 2021 lokakuussa. Suurin osa Egyptin yhteiskunnasta toimii hyvin, Kosonen sanoo.
Vaikka Egyptin turvallisuus on esimerkiksi turistien näkökulmasta viime vuosina parantunut, ei ihmisoikeustilanteessa ole kehumista. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan maassa esimerkiksi teloitettiin viime vuonna 24 ihmistä.
Kososen mukaan Egyptillä on merkittävää alueellista painoarvoa levottomien naapurimaiden Libyan ja Sudanin sekä laajemmin koko Lähi-idän ja Persianlahden maiden suhteen.
– Sudanin vakaus on Egyptille tärkeää. Egyptissä on jopa yhdeksän miljoonaa sudanilaista, jotka eivät ole Egyptin kansalaisia. Tämä luo turvallisuusriskejä, Kosonen sanoo.
Suomalaisten matkat vähäisiä
Ennen vuoden 2011 vallankumousta Egypti oli suomalaisille kolmanneksi suosituin valmismatkojen kohde Espanjan ja Kreikan jälkeen.
– Esimerkiksi ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat palanneet lomailemaan Egyptiin, ja löytäneet Egyptin myös golfmatkakohteena. Suomalaisia matkailijoita tulee edelleen erittäin vähän, kertoo Egyptin valtion matkailuviranomaisen Baltian ja pohjoismaiden toimiston johtaja Mohamed Elsherbeiny.
Hän uskoo Egyptin sopivan hyvin myös pitkän viikonlopun kohteeksi suomalaisille etenkin Tukholmasta lennettävien suorien reittilentojen vuoksi.
– Uusi Egyptiläinen museo on avautumassa lähiaikoina. Se tulee olemaan matkailumme vetonaula. Panostamme myös konsertteihin ja tapahtumiin, jotka kiinnostavat nuorempia matkailijoita.
Matkailu on yksi Egyptin valtion tärkeimmistä tulonlähteistä. Matkailutulot ovat 11 prosenttia Egyptin bruttokansantuotteesta.
– Viime vuonna Egyptiin saapui 11,7 miljoonaa matkailijaa. Tänä vuonna näyttää siltä, että saamme 15 miljoonaa matkailijaa. Tavoitteenamme on 30 miljoonaa matkailijaa viiden vuoden päästä, kertoo STT:lle sähköpostitse Egyptin matkailuviranomaisen johtaja Amr Elkady.
Ihmisoikeuksien uusi alku?
Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen raportit antavat Egyptin ihmisoikeustilanteesta edelleen synkän kuvan. Maan sisältä esitetään valoisampiakin näkemyksiä.
– Uskon Egyptin olevan nyt uuden alun kynnyksellä. Askeleet parempaan ovat pieniä, mutta oikean suuntaisia, kertoo STT:lle Kairossa tunnettu egyptiläinen ihmisoikeusaktivisti Hossam Ali.
Hänen mukaansa ongelmat kuten poliittisten vankien julma kohtelu ja kidutus eivät ole poistuneet, mutta presidentti Abdel Fattah al-Sisin aloite kansalliseen dialogiin antaa toivoa paremmasta.
Ali on jäsenenä kansallisen dialogin ihmisoikeuskomiteassa. Hän on johtanut Egyptian Democratic Academy -järjestöä vuodesta 2009 ja oli aktiivinen jo vuonna 2005 silloisen presidentti Hosni Mubarakin haastaneen Ayman Nourin tukijoukoissa.
– Kidutus ja olot vankiloissa ovat asialistamme kärjessä.
Ali kuvailee vankiloiden oloja epäinhimillisiksi. Hän itse on ollut vankilassa yhden vuorokauden.
– Kokemus oli karmea, mutta en halua puhua siitä. Pääsin nopeasti pois, kollegani ovat kärsineet vuosia.
Ali oli kymmenen vuotta syytettynä monen muun ihmisoikeusaktivistin kanssa niin kutsutussa ”tapaus 173:ssa”, jossa ihmisoikeusaktivisteja syytettiin muun muassa ulkomaisen rahoituksen vastaanottamisesta.
– Elokuussa 2021 minut vapautettiin syytteistä ja matkustuskieltoni peruutettiin. Tuomari sanoi ”olemme hyvin pahoillamme”. Katsoin hämmentyneenä taakseni ja mietin, kenelle hän puhui. Olin aiemmin saanut aivan toisenlaista kohtelua, Ali kertoo.
Hän on päättänyt jäädä synnyinmaahansa Egyptiin, vaikka moni kollega on muuttanut maailmalle.
– Uskon, että sisäisen rauhan säilyminen on presidentti al-Sisin intressinä. Pitkästä aikaa olen optimistinen. Haluan rakentaa parempaa Egyptiä, ja meidän egyptiläisten on se itse tehtävä, muutos on egyptiläisten vastuulla.