Yle Pohjanmaa uutisoi 4.3.2025 Pohjanmaan vesistöjen kärsivän rehevöitymisestä, jonka suurimpana aiheuttajana ja uhkana on fosfori. Jokien havaintopaikoista kolmasosa, rannikkovesistä lähes kaikki, mutta avomerellä kaikki havaintopaikat ovat rehevöityneitä. Pohjanmaalla fosforia on eniten koko maassa.
Meri on vaasalaisille tärkeä osa elämää, kesää ja vapaa-ajanviettoa, joten tämän uutisen luulisi pysäyttävän ja saavan jonkinlaisen huomion. Kaupungin tulisi laatia suunnitelma, millä tavalla ranta-alueita hoidetaan ja samalla vedenlaatua parannetaan. Ruovikon poistoon ja ravinteiden kierrätykseen liittyen kaupunki on saanut ulkopuolista rahoitusta kolmelle hankkeelle, joista yksi on vielä käynnissä marraskuun loppuun saakka. Hankkeen avulla on pystytty pienillä alueilla poistamaan ruovikkoa, mutta pitkäaikaista hyötyä ei tällä valitettavasti tulla saavuttamaan.
Kun käytetään termejä merellinen menestyjä, rantojen hoidon tulee olla suunnitelmallista ja sille pitää määritellä toimialavastuu, johon asukkaat ottavat yhteyttä. Olisi syytä tehdä pikainen muutos, jotta rannanhoitoon, ruovikon poistoon, monimuotoisuuden parantamiseen sekä kestävällä tavalla rantojen käyttöön sekä saavutettavuuteen panostettaisiin ja budjetoitaisiin oma määräraha. Valumavesien tehokkaammalla puhdistuksella, hulevesien viivytyksillä ja rannan hoidolla meriveden laatu paranisi sekä rantojen yleinen viihtyisyys kohenisi.
Vaasassa on useana vuonna ollut ongelmia uimaveden laadun kanssa ja viimeisimpien vuosien vesianalyysitulokset keskustan eteläpuolisilla uimarannoilla Hietasaaresta alkaen antavat syyn siihen, että asiaan tulisi pikaisesti puuttua, vielä kun jotain on tehtävissä. Ainoastaan hanhien ulosteista tulevien epäpuhtauksien vähentäminen uimarantoja siivoamalla ei ole riittävä keino vedenlaadun parantamiseksi.
Keskustan ranta-aluetta ja sen kehittämistä tulee miettiä aiempaa laajempana kokonaisuutena.
Olemme jääneet jälkeen useista muista vertailukaupungeista ranta-alueen viihtyisyyden, tavoitettavuuden, käytettävyyden ja kaupallistamisen näkökulmasta.
Mikäli Vaasan profiilia merenrantakaupunkina halutaan oikeasti korostaa, on syytä pikaisesti aloittaa investoinnit ja korjaukset kaupungin omistamissa ja ylläpitämissä pienvenesatamissa sekä niiden lähiympäristöissä.
Tällä hetkellä on käynnissä asemakaavamuutos Kruununmakasiinin alueella, jossa tutkitaan rakennuksen ja ympäröivän alueen kehittämistä sekä kulkumahdollisuuksia. Tämä ei kuitenkaan estä Kruununmakasiinin pienvenelaitureiden uusimisia ja muun ranta-alueen suunnittelemista ja korjaustoimenpiteitä.
Vaasassa on noin 3 000 venepaikkaa, joista kaupungin vuokraamia on noin 2 000. Vuokratuotot ovat julkisten tietojen perusteella vajaa 300 000 euroa vuodessa, joten siihen verrattuna 50 000 euron vuotuinen investointi korjauksiin on pieni. Harva kaupungin toimintatuotto on sidoksissa investointeihin, ylläpitokustannuksiin sekä mahdollisiin poistoihin, etenkin näin merkittävässä kaupunkikuvallisessa ja toiminnallisessa asiassa. Ranta on kaupunkikuvallisesti niin merkittävä, että siihen tulisi panostaa ja käyttö- ja oleskelumahdollisuuksia lisätä.
Leila Roininen (r.)
hortonomi AMK, agrologi YAMK
kuntavaaliehdokas
Vaasa