Kuntsin modernin taiteen museon näyttelyssä on mukana komea rivistö eturivin suomalaisia ja kansainvälisiä nykytaiteilijoita. Laaja ryhmänäyttely Viivasta tilaan on esillä ensi vuoden huhtikuun puoliväliin saakka.
Viiva saa näyttelyssä monta muotoa, monta näkökulmaa. Paikoin viiva lähtee myös liikkeeseen animaatioissa tai villiintyy tilallisiksi installaatioiksi.
Tuomo Rosenlund on dokumentoinut Everything will be fine -piirustusprojektiaan varten Vaasan kaupunkikuvaa. Tamperelaistaiteilija kertoo lähteneensä tutkimaan kaupunkia tuorein silmin, sillä ennen tätä projektia hän ei ollut käynyt Vaasassa kertaakaan.
Taiteilijan katse osui niin paikallisille tuttuihin maamerkkeihin, kuin myös usein katveeseen jääviin kohteisiin, yksityiskohtiin ja epäpaikkoihin. Piirroksiin päätyi esimerkiksi Rewellin mainoskylttejä ja Hartmanin talon kattokupoleita.
Kaupunkikuvan muuttuminen näkyy teossarjassa: kun Rosenlund aloitti työnsä, Vaasaa paljon puhuttaneet ja näkymää hallinneet siilot olivat vielä pystyssä.
Kiehtova kohde Rosenlundille oli myös Mansikkasaari vanhoine telakkarakennuksineen.
Kaupunkia mereltä päin nähtynä kuvaava New Wasa -teos on kommentti Gösta Philip Armfeltin (1830–1880) dokumentaariselle litografialle vuodelta 1872. Myös Armfeltin teos on esillä näyttelyssä. Teospari saa pohtimaan, milloin kaupunki on uusi, milloin vanha.
Antiikin Helena innoitti
Näyttelyn pohjalaistaiteilija on vaasalainen Leo Ackley. Näyttelyn kuraattori, näyttelypäällikkö Maaria Salo kuvailee taiteilijaa klassisen hiilipiirroksen mestariksi.
– Leon piirrosjälki on kaunis, sensitiivinen ja siinä liikettä ja syvyyttä. Se luo lähes kolmiulotteisuuden illuusion paperin pintaan. Piirroksista syntyy jatkumo, jota voi katsoa kuin hidastettuna liikkeenä, Salo kuvailee.
Ackley kertoo saaneensa innoitusta Kehittyviä kuvia -sarjaansa muinaiskreikkalaisesta Ilias-runoelmasta ja sen lumoavan kauniista Helena-hahmosta.
Teoksiinsa Ackley on koettanut vangita peruskauneuden olemuksen.
Espoolaisen kuva-, käsite- ja tilataiteilija Markus Tuormaan taiteen materiaalia ovat usein hiukset. Tuormaalle hius lasin pinnassa on piirrosta ja sen varjo maalausta. Tuormaa kertoo tehneensä ihmisille myös kampauksia taideteoksiaan varten.
Voisitko kammata lempeän tuulen hiuksiini, kuului erään kammattavan pyyntö. Pyyntö ei ollut aivan helppo toteuttaa, mutta kammattava oli tyytyväinen kampaustilanteeseen, joka vei hänen mielensä lapsuusaikaan.
Naiset pääsevät malleiksi
Hannaleena Heiska ja Katriina Haikala käyvät teoksillaan vuoropuhelua museon kakkoskerroksessa. Teemaksi Heiskan hiilipiirroksissa nousee katseelta kätkeytyminen vastakommenttina nykyteknologian kasvojen tunnistusohjelmille. Teknologia ja ihmisen suhde ja siihen liittyvät moraalikysymykset kiinnostavat taiteilijaa. Esillä on myös Heiskan kolmiulotteisia teoksia.
Katriina Haikala on viimeiset 15 vuotta tehnyt yhteisöllisiä projekteja taiteessaan. Kuntsilla hän istuu neljänä lauantaina piirtämässä naisia.
Haikala toteaa taiteen historian olevan vallan historiaa. Muotokuvien miehistä historiaa hän haluaa projektillaan osaltaan tasa-arvoistaa.
Haikala piirtää aina kaksi muotokuvaa. Kun ne ovat valmiit, malli saa valita toisen itselleen, jäljelle jäävän pitää taiteilija.
– Tässä kohtaa luovun taiteilijan vallasta, valta on mallilla.
Viivasta tilaan 14.4.2024 saakka Kuntsin modernin taiteen museossa.
Taiteilijat: Leo Ackley, Jouni Airaksinen, Gösta Philip Armfelt, Juhana Blomstedt, Sebastian Craig & Barry Sykes, Jacob Dahlgren, Emma Fält & Iida Valkonen, Kristján Guðmundsson, Katriina Haikala, Jussi Heikkilä , Hannaleena Heiska, IC-98, Tiina Kivinen, Silja Rantanen, Tuomo Rosenlund, Stiina Saaristo, Eeva Tiisala, Markus Tuormaa. Kuraattori: Maaria Salo.