Kaupungistuminen on trendi, joka jatkuu vauhdilla.
Hetki, jolloin maailman kaupungeissa on asunut enemmän ihmisiä kuin maaseudulla, arvioitiin tapahtuneen vuonna 2008.
Kaupunkilaisten määrän on ennustettu nousevan siten, että vuonna 2030 asunee kaupungeissa jo viisi miljardia, siis 70 prosenttia maailman ihmisistä.
Tiiviys tuokin kiistämättä etuja, jotka liittyvät ihmisten lisääntyviin kontakteihin ja virikkeisiin sekä palvelujen ja tuotteiden kasvavan kysyntään ja tarjontaan. Netti ei kuitenkaan kaikessa lyhennä etäisyyksiä nollaksi.
Ja Suomi ei kaupungistumisessa eroa muista maista.
Teollisuusmaaksi kaupungistumisaste Suomessa on kuitenkin alhainen, vähän yli 60 prosenttia.
Jos kansainvälisessä vertailussa taajamissakin asuvat otetaan laskuihin, olemme lähes muiden Pohjoismaiden tasolla.
Ratkaisevaa onkin, miten kaupungistuminen jatkossa etenee Suomessa ja miten kehitystä koko maan mittakaavassa ohjataan.
Kasvukäytävän Helsinki–Tampere puolestapuhuja Helsingin Sanomien kolumnisti, EVAn Matti Apunen näkee pääkaupunkiseudun metropolialueen olevan Suomen kaupungistumisen ytimen ja pienten kaupunkien verkoston toimivuuden olevan vain toiveuni.
Kaupunkikeskustojen tiivistämistä kannattaa toki viedä eteenpäin ja korpilähiöitä voi moittia epäekologisuudesta, mutta koko Suomea ei Apunenkaan pysty puristamaan radan varteen. Ei, vaikka se rata Seinäjoenkin ohi menee.
Jos metropoli-ajatukseen liian sokeasti luottaa, ei synny edes halua – eikä silloin ole kykyäkään – löytää kokonaisuuden kannalta hedelmällisiä vaihtoehtoja kaikille suomalaisille.
Tavoitteeksi tuleekin asettaa yksin metropolia tukevaa näkemystä laajempi, siis koko maata hyödyttävä ja sitä myös hyödyntävä aluepolitiikka.
On etsittävä keinoja, joilla kasvuedellytyksiä omaaville työssäkäyntialueille saadaan syntymään uutta vireyttä ja riskinottomahdollisuuksia.
Näitä kaupungeista kaupunkialueiksi kasvavia alueitahan on yleisesti hyväksyttyjen visioiden mukaan neljä: Etelä- ja Lounais-Suomen, Oulun, Itä-Suomen sekä Pohjanmaiden työssäkäyntialueet.
Ja sitten se paukku pohjalaisille!
Parhaaksi koko maassa – myös Helsinki vertailuun mukaan otettuna – on Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI arvioinut noista työssäkäyntialueista viimeiseen kuuluvan, Vaasan seutukunnan kehityksen!
Vaasan kouluarvosanaksi vuosien 2008–2016 aluekehitykselle on selvityksessä laskettu 9,6 ja Helsingille 9,5.
MDI:n Janne Antikaisen mielenkiintoisen arvion tarkemmissa perusteluissa tämän päivän Pohjalaisessa selviävät arvosanat parille, listassa Vaasan jäljessä oleville seutukunnille. Turku saa 9,1, Tampere 8,8 ja Seinäjoki 8,7.
Vaasan seutukunnan vahvasta lähihistoriasta on hyvä ponnistaa vahvaan kasvuun!
Siihen tulee alueella itsessään uskoa ja valtakunnallisia päätöksiä tekevien on se myös noteerattava.
RISTO PESONEN