Vaa­sas­sa kou­lu­tus­ten kirjo on laaja - Suo­men­kie­li­nen voi hyvällä kou­lu­ruot­sil­la hakea myös ruot­sin­kie­li­siin kor­kea­kou­lui­hin.

Jonas Salmi opiskelee Åbo Akademissa käsityötieteitä. Hän esittelee tuoreinta kokeiluaan, jossa on käytetty valupolyesteriä rantaviivaa muistuttavan taulun luomiseen. Opiskelutilat, kuten puutyö-, metalli- ja käsityötilat ovat opiskelijoiden käytettävissä myös vapaa-ajalla.

Kuva: Emma Takalo

Korkeakoulujen, eli yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, yhteishaku suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin koulutuksiin alkaa 16.3. Hakuaikaa on kaksi viikkoa, ja opinnot alkavat syksyllä 2022.

Vaasassa korkeimman asteen koulutusta tarjoavat kaksi ammattikorkeakoulua ja neljä yliopistoa.

Koulutusohjelmien kirjo on laaja, ja suomenkielinen voi hyvällä kouluruotsilla hakea myös ruotsinkielisiin korkeakouluihin.

Esimerkiksi Åbo Akademissa joka viides opiskelija on suomenkielinen.

Kotitalous- tai käsityöopettajaksi

Eveliina Karjalainen kävi peruskoulun ja ammattikoulun suomen kielellä. Nyt Karjalainen opiskelee ensimmäistä vuottaan Åbo Akademissa Vaasassa käsityö- ja kotitaloustieteen koulutusohjelmassa.

Koulutusohjelma sopii suomenkielisille, jotka ovat ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaneet toisena kotimaisena kielenä pitkästä ruotsista vähintään C:n tai keskipitkästä ruotsista vähintään M:n. Kielitaidon voi osoittaa myös kielikokeella.

Käsityötieteissä keskitytään muun muassa eri materiaalien hallintaan tekstiilityössä ja teknisessä työssä. Kotitaloustieteissä opiskellaan paitsi ruoan laittoa, myös esimerkiksi talouden hallintaa.

Koulutusohjelmasta suurin osa valmistuu kotitalous- tai käsityöopettajaksi, jolloin sivuaineeksi valitaan opettajan pedagogiset opinnot. Kaikista ei kuitenkaan tule opettajia, ja sivuaineena voi lukea muutakin.

Kielikylpyä kerrakseen

Erilaiset ruotsin kielen lähtökohdat on otettu opetuksessa huomioon.

– Käsityö- ja kotitaloustieteiden perusopintoja opiskelevat myös monet vaihto-opiskelijat, jotka puhuvat esimerkiksi espanjaa, japania tai englantia, Åbo Akademin käsityökasvatuksen professori Mia Porko-Hudd kertoo.

Kirjallisuutta on tarjolla useilla eri kielillä, ja maisterivaiheessa opiskelijat pystyvät vaikuttamaan siihen, minkä kielistä kirjallisuutta lukevat.

– Ruotsin kielen kirjoittamiseen saa myös tukea ja siinä autetaan, Porko-Hudd kertoo.

Pietarsaaresta kotoisin oleva Karjalainen kirjoitti aikoinaan keskipitkästä ruotsista ylioppilaskirjoituksissa E:n.

– Aluksi minua jännitti, sillä ruotsin kielioppi ja kirjoittaminen eivät olleet vahvuuksiani. Niihin sai kuitenkin apua, Karjalainen kertoo.

Porko-Huddin mukaan suomen kielen taito on opinnoissa suuri rikkaus, sillä Suomessa tehdään paljon tutkimusta kotitalous ja käsityötieteistä.

– Kiinnostus ja halu oppia ovat avain opintojen onnistumiseen kielitaidosta riippumatta, Porko-Hudd sanoo.

Jonas Salmi ja Eveliina Karjalainen ovat viihtyneet opinnoissaan. Mia Porko-Huddin mukaan on tärkeää, että myös eri aloille suuntautuneet opiskelijat näkevät toisiaan.

Tuntemattomampi ala

Kristiinankaupungista kotoisin oleva Jonas Salmi on aina halunnut olla opettaja. Käsityöt ovat kiinnostaneet häntä pienestä pitäen.

– Yllätyin positiivisesti, kun huomasin, että tällainen koulutuslinja on olemassa.

Toista vuotta käsityötieteitä opiskelevan Salmen mukaan opiskelussa mahdollisuuksia, tilaa ja materiaaleja on runsaasti. Käsitöissä voi kokeilla kaikenlaista.

Myös Karjalainen on viihtynyt opinnoissa. Hän kehuu hyvää ryhmähenkeä.

– Ruotsin kieli on kehittynyt valtavasti, Karjalainen iloitsee.