Kirkollisen kasteen saavalle lapselle löytyy vielä helposti kaksi kummia Vaasasta. Kaikkialla tilanne ei kuitenkaan ole sama.
Pääkaupunkiseudun ja esimerkiksi Tampereen seurakuntiin on perustettu vapaaehtoisia kummipankkeja, joista voi löytää lapselleen kummin, jos lähipiirissä ei ole kummiksi kelpaavaa henkilöä.
Kummipankin perustamista ei ole vielä harkittu Vaasassa, kertoo Vaasan suomalaisen seurakunnan lapsi- ja perhetyöstä vastaava seurakuntapastori Anne Bexar.
– Kummipankki ei ole vielä ajankohtainen asia Vaasassa. Asiaa täytyy miettiä, jos tilanne muuttuu, Bexar sanoo.
Seurakuntapastori kuitenkin pohtii, kuinka moni haluaisi lapselleen ennalta tuntemattoman kummin kummipankista.
– Vanhemmat haluavat usein, että kummi on perheelle läheinen henkilö. Kynnys voisi kasvaa, jos kummi tulisi lähi- tai tuttavapiirin ulkopuolelta.
Kirkkoon kuulumaton ei kelpaa viralliseksi kummiksi. Evankelis-luterilaisen kirkon sääntöjen mukaan kummiksi kelpaa henkilö, joka kuuluu luterilaiseen kirkkoon, on käynyt rippikoulun ja on konfirmoitu. Kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi toimia virallisena kummina.
Seurakuntapastori Bexarille ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa vanhemmat eivät löytäisi lapselleen luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa kummia.
– Jos kahta kummia ei löydy, yksi riittää. Erityislupaa voi hakea kirkkoherralta.
Vaasan suomalaisen seurakunnan jäseniksi kastettiin hieman yli 300 henkilöä vuonna 2017. Näistä 15:een tehtiin anomus yhden kummin riittävyydestä.
Lapsella on tavallisesti 2–4 kummia. Valtaosa suomalaisista lapsista saa edelleen kirkolliseen kasteen. Viime vuoden aikana evankelis-luterilaisen kirkon jäseneksi kastettiin noin 33 700 lasta.
Kirkkoon kuuluu tällä hetkellä 3,9 miljoonaa ihmistä, eli 71 prosenttia suomalaisista. Viime vuonna evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyi noin 16 500 ihmistä ja kirkosta erosi reilut 52 000 ihmistä. Tiedot ilmenevät Kirkon tutkimuskeskuksen tilastoista.
Kirkosta eronnut voi kuitenkin toimia lapsen epävirallisena kummina. Nykypäivänä onkin tavallista, että lapsella on 2–4 kummia, joista osa kuuluu kirkkoon ja osa ei.
Seurakuntapastorin mukaan kirkollista kummiutta tulee kuitenkin edelleen vaalia.
– Entisaikaan kummi toimi kasteen todistajana. Nykyään hän on lapsen oma ystävä, joka kulkee mukana elämän eri vaiheissa. Kummi tukee perhettä ja auttaa kristillisessä kasvatuksessa. Tämän perinteen siirtämistä tulee vaalia, Bexar sanoo.
Janette Litmanen