I-P julkaisi (28.3.) jutun Vaasan kaupungin tilinpäätöksestä otsikolla ”Vaasan vuoden 2022 tilinpäätös rikkoo ennätyksiä”. Voihan sen noinkin sanoa. Kun hieman tutustuu tilinpäätökseen, on todettava, että otsikko on joko harhaanjohtava tai sarkasmia…
No, kaupunki itse unohtaa tyystin kertoa konsernitaseesta eikä sitä ollut toimittajakaan kaivellut. Kun sitä katsoo, käy ilmi, että Vaasan velkataakka/asukas ei olekaan noin 4 800 euroa (v. 2021 4 490 euroa) vaan peräti noin 10 500 euroa (v. 2021 9 970 euroa) /nenä. Konsernitasolla kaupungilla on velkaa 717,6 miljoonaa, edellisen vuoden 2021 tilinpäätöksessä 674 miljoonaa eli lisäystä on lähes 44 miljoonaa euroa. Tästä huolimatta kaavaillaan lainanoton lisäämistä.
Kaupungin on myös ihan turha leuhkia verotuottojen nousulla, kun tulos kuitenkin heikkeni 31 miljoonalla eurolla. Ilman erilaisia valtion tukia ja muita tulonsiirtoja nämäkin luvut näyttäisivät aivan erilaisilta.
Eli aika holtitonta on taloudenpito ollut.
Jutun lopussa talous- ja strategiajohtaja Raunio toivoo apua mm. eri sotekiinteistöjen myynnistä. Saahan sitä toivoa… Ostajia ei ehkä ole ihan jonoksi asti. Tässä kehotan I-P:n toimittajia seuraamaan tilannetta.
Kun Vaasan velanottoa/velkataakkaa on arvostellut, on kaupunki aina viitannut konsernin vahvaan taseeseen.
Jos ja kun noita sote-kiinteistöjä (sekä muita omistuksia) saadaan joskus myytyä, olisi erittäin mielenkiintoista saada julki vertailu toteutuneesta myyntihinnasta ja myydyn kiinteistön tasearvosta. Luulenpa, että vertailu yllättää ja kertoo ehkä totuuden taseen todellisesta ”vahvuudesta”.
Muissa yhteyksissä on iloittu 400 asukkaan muuttovoitosta. Lieneekö tuo muuttovoitto sellaista, josta on kaupungille nettohyötyä vai aiheuttaneeko tuo lisäys vain lisäkustannuksia eri muodoissaan?
Henrik Gräsbeck
Vaasa