Vaasan työ­väen­mu­seon uusi näyt­te­ly esit­te­lee yhtä Vaasan mer­kit­tä­vim­mis­tä työ­pai­kois­ta kolmen su­ku­pol­ven silmin

Vaasa
Rantakatu 1920-luvulla. Vaasan Höyryleipomon kauppa ja konttori. Äärimmäisenä vasemmalla Svenska klubben.
Rantakatu 1920-luvulla. Vaasan Höyryleipomon kauppa ja konttori. Äärimmäisenä vasemmalla Svenska klubben.
Kuva: Vaasan työväenmuseon kokoelma

Palosaarella Vaasan työväenmuseossa on avautunut vastikään uusi, iso näyttely, joka esittelee vaasalaisittain kiinnostavaa teollisuushistoriaa.

Vaasan Höyrymylly Oy kolmen sukupolven kokemana -näyttely on esillä museossa koko loppuvuoden ajan.

Kaupungin paraatipaikalla Rantakadulla sijainnut höyrymylly-yhtiö kuului Vaasan merkittävimpiin työnantajiin vuosikymmenten ajan. Konserni oli iso. Höyrymyllyn lisäksi siihen kuului leipätehdas ja rehutehdas.

Näyttelyssä valaistaan yhtiön historiaa vaasalaisen Vaaran perheen kolmen sukupolven silmin.

Vaasan työväenkulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Seija Ossi katselee myllyn oman keilajoukkueen naisten pukua 1980-luvulta.
Vaasan työväenkulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Seija Ossi katselee myllyn oman keilajoukkueen naisten pukua 1980-luvulta.
Kuva: Jarno Pellinen

Monipuolinen näyttely

Suurin osa näyttelyn esineistä ja valokuvista on Vaasan Höyrymylly Oy:n pitkäaikaisen työntekijän Kari Vaaran omasta kotiarkistosta.

Esillä on muun muassa vanhoja vehnäsäkkejä, palkkanauhoja, mallipakkauksia myllyn valmistamista tuotteista eri vuosikymmeniltä ja myllyn oman keilajoukkueen naisten puku.

– Kun kauppikselle tuli keilahalli, perustettiin höyrymyllyn oma keilajoukkue, Myllykeila ry, jossa keilasi sekä naisia että miehiä, Vaara kertoo.

Kymmenissä valokuvissa valotetaan myllyn historiaa. Kuvissa on esimerkiksi kirjeitä, sotilaskäntyn resepti sekä erilaisia työkoneita, henkilökuntaa ja tilaisuuksia.

Osa valokuvista on työväenmuseon omista kokoelmista, mutta suuri osa Kari Vaaran arkistosta.

– Isoisäni, leipuri Jaakko Emil Vaara oli Lapuan poikia, mutta muutti Vaasaan ja myllyyn töihin vuonna 1910. Vuonna 1922 hän muutti Vaasan Höyrymyllyn tytäryhtiöön, Viipurin Höyryleipomoon ja jäi sieltä eläkkeelle vuonna 1943.

Viipurin Höyryleipomon asiakkaana oli muun muassa puolustuslaitos. Sotatoimien vuoksi leipomo lakkautettiin kesällä 1944.

Kari Vaara esittelee Vaasan Höyrymyllyn vehnäjauhosäkkiä, jossa on Vaasan vaakuna. Säkeissä myytiin jauhoja esimerkiksi leipomoille.
Kari Vaara esittelee Vaasan Höyrymyllyn vehnäjauhosäkkiä, jossa on Vaasan vaakuna. Säkeissä myytiin jauhoja esimerkiksi leipomoille.
Kuva: Jarno Pellinen

Näkkileipätehtaalta sorvariksi

Jaakko Vaaran poika, Kari Vaaran isä, Aaro Vaara syntyi Vaasassa, mutta kävi koulut Viipurissa.

Hän meni Viipurin Höyryleipomoon töihin 1934, ensin taikinantekijäksi, siten vuoromestariksi. Sota-aikana perhe muutti Vaasaan, ja Aaro oli Vaasan Höyrymyllyleipomossa vuoromestarina.

– Isä oli nimenomaan näkkileipätehtaassa töissä. Hän joutui myös korjaamaan itse näkkileipäkoneita, Kari Vaara muistelee.

Vuonna 1945 käsistään kätevä Aaro lopetti työt Vaasan Höyrymyllyssä ja siirtyy puusorvariksi V.H. Tannerille, joka toimi Kauppapuistikolla.

Kari Vaara nauraa kuvalleen vuosikymmenten takaa, kun hän oli vähän pullukampi silloin. Höyryleipomon tuotteet maistuivat myös omille työntekijöille.
Kari Vaara nauraa kuvalleen vuosikymmenten takaa, kun hän oli vähän pullukampi silloin. Höyryleipomon tuotteet maistuivat myös omille työntekijöille.
Kuva: Jarno Pellinen

Lopettaminen oli kova paikka

Aaro Vaaran poika Kari Vaara syntyi Vaasassa vuonna 1946 ja meni Höyrymylly Oy:hyn töihin vuonna 1971.

– Menin piirtäjäksi ja suunnittelijaksi, mutta tein 20 myllyvuoden aikana kaikenlaista hommaa.

Myllyllä valmistettiin vuosikymmenien aikana paljon erilaisia tuotteita, ja tuotevalikoima tulee hyvin esiin näyttelyn valokuvissa.

Jauhojen jauhamisen lisäksi myllyllä tehtiin muun muassa erilaisia pastoja, kuten Torino-makaronia ja spagettia. Kari Vaara toimikin muun muassa makaronitehtaan työnjohtajana ja pastamestarina, joka johti makaronilinjaa.

Vaasan Höyrymylly Oy muuttui vuonna 1981 Vaasan mylly Oy:ksi, ja nimi muuttui vielä myöhemminkin. Toimintaa oli Vaasan lisäksi muillakin paikkakunnilla.

Kari Vaara muistaa elävästi vielä sen päivän, kun hän kuuli höyrymyllyn loppumisesta Vaasassa.

– Se oli kova paikka. Toimin silloin avainasiakaspäällikkönä. Meitä oli 120 työntekijää täällä. Meillä oli kasarmialueen upseerikerholla myllyn joulujuhlat 1990. Kotimatkalla kuulin pääluottamusmieheltä, että tehdas loppuu. Hän oli tullut joulujuhliin suoraan neuvotteluista Helsingistä.

Näyttely "Vaasan Höyrymylly Oy kolmen sukupolven kokemana" on esillä loppuvuoden ajan Vaasan työväenmuseossa, Vapaudentie 27, Palosaari.

Ilmoita asiavirheestä