Vaasan jalkapallostadionin tekonurmella ei ole talvikunnossapitoa, eikä kenttää lämmitetä ennen tammikuun alkua. Talvijakso kentän käytössä alkaa 8. tammikuuta, mikä on varsin tuore toimintatapa.
Hietalahden nykyinen jalkapallostadion valmistui kesäksi 2016, joten talvi 2016–2017 oli sen ensimmäinen.
– Ensimmäisinä vuosina talvikäyttöä ei ollut. Aloitin työssäni 2018, ja sen jälkeen talvikäyttöä yritettiin kahtena talvena. Siitä ei kuitenkaan tullut mitään. Käyttöaste oli vain 15 prosenttia kello 16:n jälkeisillä prime time -vuoroillakin, muistaa Michael Lyyski, Vaasan seudun areenat -kuntayhtymän johtaja.
Kesällä 2022 talvikäyttö nousi uudelleen esiin.
– Seuroilla on kasvava tarve ympärivuotiseen tekemiseen, ja seurat VPS-organisaation johdolla olivat asiassa aloitteellisia. Kuntayhtymä, Vaasan kaupunki ja seurat neuvottelivat, ja päädyimme siihen, että talvella 2023 kokeillaan talvikäyttöä vielä kerran uusilla pelisäännöillä.
Osapuolet sopivat muun muassa, että stadionilla on vuosittain kaksi ns. vakiovuorojaksoa, talvijakso 8.1.–31.5. ja kesäjakso kesäkuulta lokakuun loppuun. Kentän lämmitysjakso on 8.1.–31.3., ja lämmityskaudella kentän tuntivuokra on normaalia korkeampi.
– Saimme aikaan pitempiaikaiset vakiovuorot, joihin seurat sitoutuivat hienosti. Kentän talvikauden käyttöaste nousi huomattavasti. Kokemukset olivat niin hyviä, että käytäntöä päätettiin jatkaa vuonna 2024, Lyyski kertoo.
Lämmitys ja lumi aiheuttava kuluja
Stadionin pelialustan talvikunnossapidon suurimmat kustannuserät ovat lämmitys, lumen poisto ja lumen siirto kasoihin tekonurmen reuna-alueen ulkopuolelle.
Lämmitykseen turvauduttiin muun muassa 5. marraskuuta, kun VPS kukisti Hongan jalkapalloliigan eurolopputurnauksen finaalissa ja varmisti pääsyn Konferenssiliigan karsintaan.
Kustannussyistä tekonurmen lämmitys tehdään talven lämmitysjaksollakin aina taloudellisuus ja olosuhteet huomioiden.
– Lumen poisto on työvoimavaltaista hommaa. Jos lunta pitää poistaa lyhyessä ajassa viikonloppuna, tarvitaan ylimääräistä työvoimaa. Kustannuksia tulee väistämättä, Lyyski toteaa.
Lumen poistossa on huomioitava myös tekonurmesta lumen mukana kulkeutuva kumirouhe. Se on ongelmajätettä, jonka hävittämistä säädellään ja valvotaan. Tekonurmelta poistettua lunta voi siis siirtää vain paikkoihin, joista rouhe voidaan lumen sulettua kerätä talteen.
Lyyskin arvion mukaan talvikunnossapitoa ei jatkossakaan tehdä marraskuusta loppiaiseen kestävällä ajanjaksolla.
– Kattamattoman tekonurmen pitäminen pelikelpoisena kylmän pakkasilman alla on kallista puuhaa. Talvikäytön tulee ylipäätään olla säännöllistä ja tekonurmen käyttöasteen riittävä, Lyyski muistuttaa.