Suomenkielinen Kristiina Michelsson oli joulukuussa vihainen. Hän ei voinut käsittää hallituksen päätöstä jättää Vaasan keskussairaala laajan päivystyksen sairaaloiden ulkopuolelle.
Kannanottona hallituksen toimintaan suomenkielinen Michelsson päätti liittyä rkp:n jäseneksi.
Michelssonin mies on ruotsinkielinen, joten perheessä puhutaan sekä suomea että ruotsia. Lapset käyvät ruotsinkielistä koulua.
– Meillä on kolme lasta. Voin vain ajatella, miten kauhea stressi itselläni olisi ollut, jos en synnytyksessä olisi saanut apua äidinkielelläni.
Michelssonin mielestä on järkyttävää, että poliittisista syistä voidaan unohtaa inhimillisyys. Se, miten tärkeää on, että ihminen saa asioida terveydenhoidossa omalla äidinkielellään.
Michelssonin mukaan asenneilmasto ruotsinkielisiä kohtaan on muuttunut kouriintuntuvasti. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna Michelssonin mielestä pitäisi erityisesti nostaa esiin Suomen erityisyyttä kaksikielisenä maana. Pohjois-Lapissa rikkautena on vielä saamen kieli.
– Ei tarvita vastakkainasettelua suomen ja ruotsin välillä.
– Hallituksen päivystysuudistus on herättänyt ajatuksia, halutaanko tietoisesti heikentää mahdollisuuksia saada palveluita myös toisella kotimaisella kielellä, rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo.
Henriksson pelkää, että hallituksen käräjäoikeusuudistus heikentää entisestään palveluita.
Esityksen mukaan Porvoon käräjäoikeus suljetaan ja myös Raaseporin käräjäoikeus Tammisaaressa on uhattuna. Hallitus on tuomassa esityksen eduskuntaan helmi–maaliskuussa.
Rkp:n kansanedustajat ovat myös tarkkoina, mitä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen valinnanvapaus tulee merkitsemään ruotsinkielisille palveluille.
Helsingin yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtorin Harry Lunabban mukaan kaksikielisillä alueilla ruotsinkielisten valinnanvapaudesta uhkaa tulla suppeampi kuin suomenkielisten. Lunabbasta tuntuu, että ruotsinkieliset palvelut halutaan hoitaa uusissa maakunnissa keskitetysti. Se tarkoittaa monelle ruotsinkieliselle asiointimatkojen pidentymistä.
– Minulla on vaikutelma, että hallitus suhtautuu ruotsinkielisten oikeuksien toteutumiseen huolimattomasti.
Kansanedustaja Anders Adlercreutzin (r.) mukaan perussuomalaiset virittelevät kielikeskustelua, oli kysymys mistä tahansa.
– Se luo vähintään vaikutelman, että hallitus näkee Suomen kaksikielisyyden jossain määrin ongelmallisena asiana.
Hannamari Ahonen / lännen media