Jos olet opiskelija, joka on tulossa Vaasaan opiskelemaan ja heräät nyt vasta asunnon hankintaan vuokraustarkoituksessa, olet todennäköisesti myöhässä. Vaasan vuokramarkkinat käyvät kuumina. Aihetta on jonkin verran käsitelty, mutta ajattelin tuoda omat ajatukseni ja ennustukseni vielä tähän soppaan. Jaan kirjoitukseni pääpiirteittäin kahteen osaan: asunnon vuokrausongelmaan ja rakentamiseen.
Viime vuonna uutisoitiin elokuussa, kuinka Vaasan vuokra-asuntokysyntä on maan kärkiluokkaa. Tilanteeseen ei ole tullut helpotusta; oikeastaan tilanne on päinvastainen. Vaasan opintopaikkojen määrä on lisääntynyt, ja yhtä opintopaikkaa kohden hakijoiden määrä on myös kasvussa. Tämä itsessään on hieno asia Vaasan kannalta, sillä kiinnostus opiskelupaikkana on lisääntynyt.
Ongelmaksi on noussut asuntojen suoranainen pula opiskelukampuksen läheisyydessä akselilla keskusta–Palosaari. Asuntoja toki löytyy etäämmältä, mutta tämä voi olla ongelmallinen tilanne autottomalle opiskelijalle, vaikkakin Vaasassa on kohtuullisen hyvä paikallisliikenneverkosto.
Asuntojen kysyntä antaa myös hyvät perusteet vuokran korotukselle. Hallituksen leikatessa asumistukea voi yhtälö olla hankala opiskelijalle, joka ei saa taloudellista ulkopuolista tukea työpaikan tai perheensä piiristä.
Asuntojen määrän lisääminen on tullut kannattamattomaksi, vaikka korot ovat laskeneet reilusta 4 prosentista noin 2 prosentin tasolle. Ns. velkavipua hyödyntävän asuntosijoittajan näkökulmasta yhtälö on toimimaton, eli Vaasan alueella vuokratuotto ei kata asuntosijoittamisen kustannuksia. Yhtälön voi kuka tahansa valveutunut tarkistaa. Yhtälön toimimattomuuden selkeänä merkkinä ovat mm. tyhjät uudistuotantoasunnot, jotka viettävät jo toista vuosipäiväänsä ihan Palosaaren kampuksenkin vieressä.
Uutta asuinrakennustuotantoa ei kannata harjoittaa, jos markkinoilla on vielä runsas määrä myymättömiä asuntoja parin vuoden takaa, tai niitä ei ainakaan kannata kohdentaa asiakkaille, joille edellisetkään eivät ole menneet kaupaksi.
Heinäkuun alussa uutisoitiin myös rakennusalan työntekijöiden siirtymisestä muiden alojen töihin vähäisten alan työpaikkojen vuoksi. Tämä on varsin ymmärrettävä siirto, jos oma toimeentulo on vaakalaudalla. Näitä työntekijöitä voi olla hankala kalastella takaisin, kun asuntojen kysyntä ja tarve rakentamiselle kasvaa. Tämä todennäköisesti johtaa myös siihen, että osaaminen alalta katoaa, mikä taas voi heikentää tuotantonopeutta ja laatua.
Parhaiten tämän kaiken voisi summata mielikuvalla kahdesta junanvaunusta, jotka kulkevat eri nopeuksilla peräkkäin.
Etummainen vaunu edustaa markkinatilannetta nyt, ja taaempi vaunu vuokra-asujien asuntokysyntää. Etummainen vaunu jatkaa samalla nopeudella kuin viimeiset pari vuotta, kun taas taaempi vaunu kiihdyttää. Törmäys on välttämätön, mutta se ei ole vielä tapahtunut. Olemme vasta huomanneet, että törmäys on tapahtumassa, eikä sen estämiseksi ole näkyvissä pikaisia parannuskeinoja.
Kun törmäys tapahtuu, etummainen vaunu nytkähtää vain vähän eteenpäin, mutta menee todennäköisesti vuosia, ennen kuin molemmat vaunut saavuttavat taaemman vaunun tarvitseman nopeuden. Etummainen vainu tarvitsee kiihdyttämiseksi alhaisemmat korot, sekä tuntuvat vuokrankorotukset. Korkojen laskua 0 prosentin tasalle lienee turha odottaa.
Jonne Blåfield
rakennusinsinööri (YAMK)
Vaasa