Vuonna 1960 perustettu Vaasan kesäyliopisto on ensimmäinen Pohjanmaalle perustettu kesäyliopisto ja ainut kaksikielinen kesäyliopisto Suomessa.
Sillä on pitkät perinteet, ja sen kurssitarjonta on laajentunut vuosien varrella.
Vaasan kesäyliopiston olemassaoloajan suurin muutos tapahtui vuonna 1980, sillä siitä lähtien siellä on voinut pelkän kesän sijasta kouluttautua ympäri vuoden.
Pääsyvaatimuksia ei ole, joten kuka tahansa voi suorittaa kesäyliopiston kursseja.
– Tavoitteenamme on olla vapaan sivistystyön opinahjo, kertoo Vaasan kesäyliopiston rehtori Tuija Österman.
Vaasan yliopiston tutkinto-opiskelijat täydentävät opintojaan ja osallistuvat aktiivisesti myös kesäyliopiston kielikursseille.
Kesäyliopistossa voi opiskella suomea, ruotsia, saksaa, espanjaa ja venäjää alkeista lähtien.
– Suomen kielen kursseilla on maahanmuuttajien lisäksi syntyperäisiä suomalaisia, joiden äidinkieli on ruotsi. He haluavat parantaa toisen kotimaisen osaamistaan, Österman toteaa.
Heinäkuussa kesäyliopisto on kurssien osalta lomalla, mutta ne jatkuvat taas elokuun alkupuolella. Kurssit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
– Ilmoittautua kannattaa hyvissä ajoin, jotta saa kaikista kursseista juuri haluamansa paikan, Österman sanoo.
Kesäyliopiston tavoitteena on edistää elinikäistä oppimista. Kouluttautua voi siellä myös työn ohessa.
Työssäkäyvien osuus kesäyliopiston opiskelijoista onkin yli puolet. Kesäyliopistolla järjestetään eri alojen täydennyskoulutusta, joka voi kestää yhdestä päivästä aina kahteen vuoteen.
– Täydennyskoulutus auttaa uralla etenemisessä. Huomasin sen itsekin opiskeltuani rehtorin pätevyyden, Österman kertoo.
Tämän hetken suosituimmat koulutukset ovat voimavarakeskeinen työnohjaaja -koulutus ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus.
Rehtorin tärkeimpiä työtehtäviä ovat kesäyliopiston toiminnan kehittäminen, taloudellisen vastuun kantaminen ja yhteydenpito paikallisiin yhteisöihin.
Östermanin mukaan Vaasan kesäyliopistolla otetaan vastaan kurssiehdotuksia ja niitä pyritään myös mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan.
– Olemme avoimia lisäksi yhteistyöhankkeille, jotka parantaisivat alueen näkyvyyttä ja mahdollistaisivat suurempien koulutuskokonaisuuksien järjestämisen, Österman toteaa.
Olli Niskanen