Vaasan kaupungin säästötoimet iskevät ikävästi lapsiin ja nuoriin, ja sitä kautta myös kurjistavat työikäisten vanhempien arkea. Vaasa haluaa esiintyä edukseen maan vetovoimaisimpana vientiseutuna, joka tarjoaa menestystä elinkeinoelämälle ja toimeentuloa työntekijöille. Työntekijät tämän hyvinvoinnin osallisina, ja myös mahdollistajina, ovat usein toivotustikin perheellisiä, ja kuten me kaikki tiedämme, työelämän ja perhe-elämän sujuva yhdistäminen vaatii monen palapelin palasen yhteensovittamista.
Nyt Tervajoen asukkailta ollaan kadottamassa palaset tähän palapeliin, viemällä pienten lasten vanhemmilta varhaiskasvatuksen palvelut kauemmas ja joissain tapauksissa, esimerkiksi vuorotyötä tekeviltä, ulottumattomiin.
Toimiva lähiarki mahdollistaa hyvinvoivat työntekijät, jotka taas ovat perusta myös alueen talouselämän elinvoimaisuudelle. Puhumattakaan siitä, että seutu haluaa profiloitua houkuttelevaksi myös muualta muuttaville. Esitetyt säästötoimet eivät sitä mielikuvaa vahvista.
Nykyisin lähes jokaisella elämisen osa-alueella korostetaan elinkaariajattelua. Toimialasta riippuen elinkaariajattelulla tarkoitetaan kestävää ja pitkänäköistä suunnittelua sekä päästöjen ja myös kustannusten minimointia.
Mikä mahtaa olla suunnitelma 2016 laajennetulle ja peruskorjatulle kiinteistölle, jossa Tervajoen koulu ja päiväkoti nyt toimivat, jos suunnitellut lakkautukset toteutuvat? Miten elinkaariajattelu ja kaupungin kestävä toiminta toteutuvat siinä, että koulu rakennetaan toimimaan vain kymmenen vuoden ajaksi? Ja onko nipistys opetuksen supistamisesta alueella todella myös taloudellisesti kannattava, ottaen huomioon kustannukset, jotka koulun laajennus ja peruskorjaus vain vajaa kymmenen vuotta sitten aiheuttivat?
Vähäkyrö on ollut osa Vaasaa reilut kymmenen vuotta, vuodesta 2013. Tervajoen koulua laajennettiin muutama vuosi kuntaliitoksen jälkeen. Miten kaupunki on koulun laajennuksen jälkeen edesauttanut oppilasmäärien kasvattamisessa esimerkiksi kampanjoimalla tontteja alueelta?
Aluepolitiikka on tärkeää myös kaupungin sisällä ja kehysalueiden huomioiminen tarjoaa laadukasta elämää erilaisille ihmisille. Toiset viihtyvät paremmin kaupungin keskustassa, kun taas toisille luonteva ja elämän makuinen ympäristö on maaseudulla. Myös käytännönsyyt kuten työmatka vaikuttavat asuinympäristön valintaan.
Koulujen olosuhteiden vaikutusta oppimistuloksiin tutkitaan paljon. Tutkimustulokset eivät ole yksiselitteisiä mutta yleinen käsitys on se, että mitä suuremmat ryhmäkoot, sitä enemmän haasteita oppimisessa on. Suurissa ryhmissä jää helposti aktiivisesta toimijasta ja osallistujasta sivusta seuraajaksi eikä opettajalla ei ole aikaa keskittyä yksilöön samalla tavalla kuin pienryhmässä. Lisäksi vuorovaikutus, joka on oppimisen ydin varsinkin varhaisilla opiskeluvuosilla, jää vajaaksi.
Syy-seuraussuhteet nuorten pahoinvoinnilla ja koulumaailmassa tehdyillä säästöillä ovat monisyisiä mutta valitettavan ilmeinen suuntaus on se, että säästämällä väärässä paikassa lisätään ongelmia, ja myös kustannuksia, myöhemmissä elämänvaiheissa.
Näen Vaasan kaupungin esittämät, lapsiperheiden arkeen vaikuttavat säästöesitykset lyhytnäköisinä kaikista edellä mainituista syistä johtuen.
Katriina Sirviö
tutkija, opettaja, äiti
Tervajoki, Vaasa