Vaasassa kaavoitettuja alueita jää toteutumatta ja ne muuttuvat niin sanotuiksi ”ikuisuusprojekteiksi”. Nämä projektit voivat olla merkittävä rasite veronmaksajille ja ne saattavat heikentää luottamusta kaupungin hallintoon.
Ratkaisuna ehdotan aluerakentajamallia, jossa yksi toimija ottaisi kokonaisvastuun kaavoitetun alueen kehittämisestä ja toteuttamisesta. Tämä voisi varmistaa, että kohteet eivät jää kesken ja että rakentaminen toteutuu suunnitelmien mukaisesti. Aluerakentaja-malli voisi myös tuoda taloudellista tehokkuutta ja yhtenäisyyttä projektien toteuttamiseen.
Lisäksi on tarve kaupungin johdon vastuun lisäämisestä. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että kaavoitus- ja rakennusprojektien onnistumisesta tehtäisiin selkeämmin vastuunalaista työtä, jossa epäonnistumisista seuraisi konkreettisia seuraamuksia.
Kysymykseen nousee myös, miten kaupunki voisi paremmin arvioida kaavoitettujen kohteiden toteuttamiskelpoisuutta jo kaavoitusvaiheessa. Tähän voisi kuulua esimerkiksi tiiviimpi yhteistyö mahdollisten rakentajien ja kehittäjien kanssa jo suunnitteluvaiheessa, jotta varmistetaan, että kaavat ovat realistisia ja houkuttelevia toteuttaa.
Voisiko olla hyödyllistä tuoda näitä ajatuksia esille kaupungin päätöksenteossa ja keskustelussa eri sidosryhmien kanssa? Näin voitaisiin kehittää tehokkaampia toimintamalleja, jotka tukisivat Vaasaa kehittymään ja kasvamaan kestävällä tavalla ilman ”ikuisuusprojektien” rasitusta.
Antti Ruostetniemi
Vaasa