Vaasan seudun vesillä purjehtiva viikinkilaiva Stormögha on käytössä parempi kuin Mikael Molander osasi uneksiakaan. Hän kuuluu merihenkiseen veneilyporukkaan, joka on rakentanut 1200-luvun mallin mukaisen viikinkilaivan.
Sen pohjana on toisen, raippaluotolaisen harrastajaryhmän aikaisemmin, 1990-luvulla, tekemä viikinkilaiva. Ryhmän motiivina oli oppia lisää veneenrakentamistekniikkaa.
– Laiva oli päässyt huonoon kuntoon eikä siitä ollut paljon jäljellä. Jouduimme vaihtamaan siihen paljon osia, ja se on rakennettu melkein kokonaan uudelleen.
Laivaa käytettiin kaupanteossa
Stormöghanin esikuva on 1970-luvulla Suomenlahdelta Lapurin saaren läheltä merenpohjasta löydetty laiva. Se on ajoitettu 1200-luvulle, ja venetyyppi ja sen rakenne on määritelty viikinkimalliseksi.
– Tuolloin venetyyppi pysyi samanlaisena vuosisatoja. Tuollaisia laivoja käytettiin Itämerellä ja Suomenlahdella. Niillä mentiin myös sisämaahan Venäjälle ja Eurooppaan jokia pitkin.
Laiva oli niin kevyt, että soutajat kantoivat sitä tarvittaessa maissa. Molanderin tietojen mukaan laivatyyppia käytettiin ainakin kaupanteossa.
1200-luvulla viikinkilaivan miehistö yöpyi sekä veneessä että maissa.
– Laivassa on tietenkin ollut paljon tavaraa mukana, kuten ruokatarpeita. Siellä on nukuttu siellä, mihin on mahduttu ja laitettu jotain pehmeää alle.
Jälkikäteen vain pientä säätöä
Stormögha-ryhmältä kului viikinkilaivan rakentamisessa neljä talvea.
– Aloitimme kunnostamisen vuonna 2016 ja vuonna 2020 keväällä laskimme sen vesille. Se on ollut käytössä nyt neljä kesää. Valmistumisen jälkeen siihen on tehty pientä säätöä, kuten uusittu köydet ja tappeja.
Molander pitää laivaa hyvin onnistuneena.
– Se on paljon parempi kuin luulin. Sillä on todella hyvä purjehtia ja se menee hyvin aalloissa. Kymmenen solmua on sille hyvä vauhti.
Laidat ovat kuitenkin melko matalat, minkä vuoksi pitää harkita, kuinka kovalla tuulella lähtee vesille. Toisaalta se tarvitsee alleen vain 60 senttiä vettä kulkeakseen.
Soutaminen on melko raskasta
Viikinkilaiva kulkee purjehtimalla ja soutamalla ja nykyaikana tietenkin myös moottorilla.
– Alun perin tämän malliseen laivaan kuuluu 12–14 soutajaa, mutta meillä on paikat vain kahdeksalle soutajalle, koska moottori vie tilaa.
Stormöghanin miehistö soutaa laivaa toisinaan, mutta se on melko raskasta kahdeksalla hengellä.
– Osallistuimme kerran postisoutuun Björköbystä Ruotsin puolelle, ja matka kesti kymmenen tuntia.
Moottorilla Stormögha kulkee hienosti myös vastatuuleen.
Laiva on 12 metriä pitkä ja kolme metriä leveä. Molander sanookin, että jokainen voi itse päättää, pitääkö sitä laivana vai veneenä.
Puun käsittely ollut vaikeinta
Stormögha-laivan rakentamisessa ei ole laskettu aikaa eikä rahaa.
– Se on ollut mielenkiintoinen haaste, joka on antanut paljon. Olemme oppineet veneerakentamisesta ja kaikessa tässä on mukana sosiaalinen ulottuvuus. Ryhmän jäsenet ovat tavanneet paljon toisiaan, ja olemme myös pitäneet erilaisia juhlia ja illallisia.
Vaikeinta koko projektissa on ollut puun käsittely ja puun oikeiden muotojen löytäminen.
– Meistä kukaan ei ole ammatiltaan puuseppä.
Laivan kotisatama on Bergössä.