Pohjalaiset kasvukeskukset, Vaasa ja Seinäjoki kohtaavat jälkipandemian, energiakriisin, maailmantalouden vaikeudet ja sodan sumentaman tulevaisuuden varsin hyvässä tilanteessa.
Kaupungit ovat nyt kuitenkin uuden haasteen edessä, kun maa ajautuu tänä vuonna lievään taantumaan ainakin Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön mukaan.
Kaupunkien selviytymistä läpi kriisivuosien on mielekästä tarkastella kolmena vuotena loppuvuodesta 2019 vuoden 2022 loppuun.
Mielenkiintoista on se, että Seinäjoki on pärjännyt vaikean ajan Vaasaa paremmin.
Menestymisestä kertoo parhaiten asukasmäärä, joka Seinäjoella kasvoi vuodenvaihteesta 2019/2020 marraskuuhun 2022 jopa 1 471 hengellä. Vaasassa vastaava kasvu oli 448.
Mikä selittää Seinäjoen paremman kehityksen?
Kaupunkien työllisyystilanne on hämmästyttävän sama ja hyvä. Työttömyysaste oli molemmissa kaupungeissa marraskuussa 6,4 prosenttia. Tilanne oli muihin maakuntakeskuksiin verrattuna erinomainen.
Avoimia työpaikkoja oli lähes yhtä paljon, Vaasassa 1 060 ja Seinäjoella 947. Työttömien määrässäkin oltiin lähes samoissa luvuissa. Vaasassa oli 68 työtöntä enemmän.
Seinäjoen elinkeinoelämän parempi kehitys näkyy työvoiman ja työllisten määrän Vaasaa suurempana kasvuna.
Seinäjokelaisten työllisten määrä kasvoi marraskuusta 2019 marraskuuhun 2022 jopa 1 214 hengellä, Vaasassa vain 147 työllisellä.
Työvoima puolestaan kasvoi Seinäjoella 1 070 ihmisellä, kun Vaasassa työvoima supistui 191:llä.
Numerot kertovat suuntaa antavasti sen, että Seinäjoen elinkeinoelämän työllistämiskyky oli kriisivuosina Vaasaa parempi.
Ilkka-Pohjalaisessa oli 2.1. laaja artikkeli maakuntiin tulevista ja meneillään olevista investoinneista. Tulevaisuus näyttää siis jopa erinomaiselta.
Energiaklusterista tunnetussa Vaasassa kasvupiikki nojaa jatkossa vahvasti akkuteollisuusinvestointeihin. Seinäjoella kasvu on useampien yritysten harteilla.
Työvoimapula on monien yritysten kasvun este. Työttömien ja työpaikkojen kohtaanto-ongelma vallitsee pohjalaiskaupungeissakin.
Kilpailu työvoimasta kiristyy tulevaisuudessa ja ongelman ratkaiseminen tulee olemaan äärettömän tärkeää. Vaasan ja Seinäjoen ratkaisu näyttää erilaiselta.
Kolmen vuoden tarkastelujaksolla, syyskuusta 2019 viime vuoden syyskuuhun, maahanmuutto auttoi molempia kaupunkeja. Erityisesti Vaasaa, jonka nettomaahanmuutto oli yli 1 100 asukasta. Seinäjoen kansainvälistyminen on alkanut, sillä nettomuutto maailmalta oli 404 henkeä.
Seinäjoen suurempi väestönkasvu nojasi Suomen sisäiseen muuttoon, muista kunnista muuttovoittoa oli liki 800 ihmistä. Vaasassa puolestaan oli muuttotappiota muualle Suomeen 659 ihmisen verran.
Seinäjokea auttoi myös syntyvyys, joka oli plussalla 304 vauvan verran. Vaasassa kuolleita oli 39 syntyneitä enemmän.
Luvut tarkoittavat sitä, että kaupunkien kehittyminen on muuttoliikkeessä ja erityisesti Vaasassa työperäisessä maahanmuutossa. Maahanmuuttajat muodostavat jo nyt vaasalaisesta työvoimasta merkittävän osan, sillä asukkaistakin on vieraskielisiä jo yhdeksän prosenttia.
Seinäjoella työvoiman saamiseen voidaan suhtautua luottavaisemmin, sillä kaupungin vetovoimaa todistaa vireä maan sisäinen muuttoliike. Siitä tosin suuri osa tulee muista eteläpohjalaisista kunnista.
Niin, ja se vastaus Seinäjoen menestykseen on kahden tekijän summaa. Monipuolisempi yritysrakenne on tarjonnut työpaikkoja tasaisen varmasti. Toiseksi kaupunki houkuttelee suomenkielisiä Vaasaa tehokkaammin.
Jari Jurkka
Vaasalainen toimittaja (eläk.)