Vaalien voittoteema oli, että äänestäjät eivät hyväksy hallituksen tekemiä säästöjä ja valtiontalouden tasapainotustoimia. Lähihistoriassa tätä ovat yrittäneet nykyinen hallitus sekä aikaisemmin Sipilän hallitus. Molemmille äänestäjät antoivat tylyn tuomion. Vaalitulos ennakoi vastaavaa muutosta myös eduskuntavaaleissa ja edellisen vasemmistojohtoisen hallituksen paluu on hyvin todennäköistä.
Suomi on vakavissa talousvaikeuksissa. Talous ei ole kasvanut 18 vuoteen. Velkaannumme EU-maista nopeimmin, talous supistuu ja työttömyys kasvaa. Olemme pitkään jakaneet kakkua enemmän, kun sitä on pystytty leipomaan. Työtaisteluita ja lakkoja on ennätysmäärä. Yritykset tekevät ennätysmäärän konkursseja, investoinnit ovat alhaisella tasolla. Korkea verotus heikentää työn ja yrittämisen motivaatiota ja estää pääomien kertymisen.
Suomi on säädellyt yritystoimintaa tiukasti ja sälyttänyt sille maksettavaksi liikaa kustannuksia. Yritysten kilpailukyky on liian heikko, ne eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa, eikä myöskään enää kotimaan markkinoilla. Suomi häviää myös kilpailussa yritysten investointimaana.
Velkaantuva talous ja työpaikkojen väheneminen heikentävät yleistä luottamusta talouteen. Taloutta lisäksi rasittavat puolustusvoimien tarpeet, Ukrainan sota ja EU-velvoitteet.
Vaalit osoittavat, että tärkeintä on hyvien palveluiden säilyminen. Talouden tasapainottamisen ja yritysten kilpailukyvyn parannuspyrkimykset eivät sen sijaan ole yhtä tärkeitä. Pidämme parempana jatkaa samaa jako- ja edunvalvontapolitiikkaa, joka on johtanut maan taloudelliseen kriisiin. Äänestäjien enemmistöä ei juurikaan huoleta talouden kestävyys eikä Suomen ja sen yritysten kilpailukyky.
Perinteisesti yrittäjät kokevat näiden voittajapuolueiden lisäävän sääntelyä, velvoitteita ja näin lisäävän kustannuksia, jotka heikentävät kannattavuutta. Tämä poliittinen siirtymä koetaan uhkana.
Investoinnit ovat pitkän tähtäimen hankkeita ja yritykset arvioivat riskeinä myös poliittista ilmapiiriä ja toimintaedellytysten ennakoitavia muutoksia. Valtion velka ja alijäämäinen budjetti on samoin riski myös yrityksille ja ne estävät investointien tekemistä. Katsotaan, että yritys lopulta joutuu maksamaan omien investointivelkojensa lisäksi, myös nämä julkishallinnon syömävelat. Ankara verotus siirtää investointeja edullisemman kustannustason maihin. Samoin tästä seuraa aivovientiä ja pääomapakoa.
Voittajien vaaliteemojen perusteella näkymä on, että tulemme jatkamaan samaa nollakasvua ja velkaantumista. Voitto voi olla lopulta Pyrrhoksen voitto?
Onnittelut kuitenkin vaalivoittajille.
Juhani Viitala
Kauhava