– Vaalilautakuntiin on ollut vuosi vuodelta vaikeampi saada jäseniä, sanoo Turun keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Ilkka Sepponen (sd.).
Esimerkiksi Turussa ensi vuoden kuntavaaleja varten tarvitaan noin 550 lautakuntajäsentä ja lisäksi muita laskentaan osallistuvia noin 200.
Ainakin osassa puolueita kannetaankin nyt huolta, miten kesäkuussa kiristyvä vaalilaki vaikeuttaa lautakuntien täyttämistä.
Uudessa laissa esteellisyyssäännöksiä on kiristetty. Muutokset eivät ole suuren suuria.
Jatkossa vaaleissa ehdolla oleva henkilö ei voi toimia vaalilautakunnan tai keskusvaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Vaalitoimikuntiin pääsy evätään myös ehdokkaan lähisukulaisilta.
Vaalien rehtiys on perinteisesti nojannut siihen, että lautakunnissa eri puolueiden edustajat vahtivat toisiaan. Ongelma on, että aktiivit ovat usein myös ehdokkaita.
– Ideaalitilanteessa kansalaiset jonottaisivat tällaisiin luottamustoimiin. Mutta ideaali ja käytäntö vaan eivät tässä asiassa törmää toisiinsa, kuvailee SDP:n puoluesihteeri
Reijo Paananen.
Hän kertoo, että demareissa ollaan huolissaan tulevien kuntavaalien toimitsijoiden haalimisesta.
– Tulee vielä aikamoisia vaikeuksia hankkia ihmisiä niihin tehtäviin. Ongelmia on erityisesti pienillä paikkakunnilla, mutta ei ainoastaan niillä, Paananen ennustaa.
Hän ei osaa arvioida miten suuri osa lauta- ja toimikuntien naamoista joutuu vaihtoon.
– Vaalit järjestetään yli 300 kunnassa. Jos Suomessa kuntien väkiluvun mediaani on 7 000 asukasta, meillä on 150 kuntaa, joissa on tätä vähemmän ihmisiä. Niistä aika monessa voi tulla vaikeuksia, ja isommissa myös, Paananen laskeskelee.
Hänen mukaansa tilannetta helpottaa, että äänestyspaikkoja on nykyään vähemmän kuin ennen.
Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen näkee asian juuri päinvastoin. Hän on huolissaan äänestysmatkojen pidentymisestä. Esteellisyyssäännöksiä hän ei pidä kovin pahana. Laaninen muistuttaa, että ehdokkaiden perheenjäsenet pääsevät yhä lautakuntiin.
– Kyllä tämän kanssa pystytään elämään.
Ministeriössä tiedetään puolueiden huolesta, kertoo neuvotteleva virkamies
Jussi Aaltonen.
– Hallituksen esitys valiokunnalle oli alunperin sellainen, että vaalilautakunnissa ehdokkaat olisivat voineet jatkaa. Mutta perustuslakivaliokunta totesi, että vaalien luotettavuuden kannalta – ja yleisen luottamuksen kannalta – on tärkeää, että lautakunnissakin on jonkintyyppistä esteellisyyssääntelyä. Vaikkakaan niissä mahdollisuus vaikuttaa vaalien tulokseen ei ole kovinkaan merkittävä.
Aaltosen mukaan lakimuutos pantiin vireille edellisten kuntavaalien jälkeen.
– Kuntavaalien jälkeen kävi selväksi, että on ongelmia esteellisyyssäännösten suhteen. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi useampia valituksia siihen liittyen.
– Lopulta oikeusasiamies ehdotti oikeusministeriölle, että harkittaisiin selkeyttää tätä esteellisyyssääntelyä niin, että se olisi yksiselitteisen selvää.
RAMI NIEMINEN / LÄNNEN MEDIA