Viikko sitten käydyt kunta- ja aluevaalit olivat puolueiden todellinen kannatusmittaus. Vaali-illan mitalisijoille nousivat SDP, kokoomus ja keskusta. Kolmikon kannatuslukemat olivat noin 20 prosentin luokkaa, kun muut puolueet painivat 10 prosentin ja sen alle olevassa liigassa.
Nähtiinkö samalla siis vanhan kolmen suuren puolueen paluu? Sen aika näyttää. Huomattavaa on, että tätä trioa viime vuosikymmenellä haastanut perussuomalaiset suli jo toistamiseen kannatuksessaan 7,6 prosentin luokkaan alle vihreiden ja vasemmiston. Tismalleen sama tulos nähtiin nimittäin vuosi sitten käydyissä eurovaaleissa.
Heijastevaikutuksia on myös valtakunnallisesti. Vaikka kunta- ja aluevaaleissa äänestetään paikallisista valtuustoista, on etenkin aluevaaleilla suora yhteys valtakunnan politiikkaan. Rahat hyvinvointialueille tulevat eduskunnasta hallituspuolueiden enemmistöohjauksella.
On selvää, että ellei hallitus uudelleenarvioi keskittävää sotesäästölinjaansa, ei aluepäättäjille jää suuria vaihtoehtoja toiminnan sopeuttamiseen. Keskusta on tarjonnut vaihtoehdoksi valtakunnallisesti löyhentää alueiden sääntelyä, mutta jättää säästyvät rahat hyvinvointialueille jonojen purkamiseksi ja hoivan saatavuuden takeeksi.
Vaikutuksia vaalituloksella on myös hallitusyhteistyöhön. Tästä saamme maistiaiset tulevalla viikolla, kun hallitus käy puoliväliriiheen arvioimaan tehtyä työtään ja määrittämään talousraamit loppuajalleen. Perussuomalaisten vaateet voivat tappion jälkeen olla suuret. Nähtäväksi jää, suostuuko kokoomus niihin edelleen.
Eduskunnassa on piirtynyt kuva, että päätökset tehdään yhä sakset kädessä ja leikkuulauta kainalossa.
Nyt laudalle on aseteltu sosiaalihuollon eli niin vanhusten kuin vammaisten palvelut, koulutus ja järjestötyö. Säästöjä etsitään lyhyellä aikavälillä, vaikka pitkällä aikavälillä keskittävä politiikka lisää kustannuksia. Samalla on vaarana romuttua usko hyvinvointiyhteiskuntaan.
Pelkään pahoin, että leikkausvimmassaan hallitus nimenomaan unohtaa, mikä on meidän suomalaisten kasvualusta. Se on turvallinen kotimaa, jossa myös heikommassa asemassa olevasta ihmisestä pidetään huoli. Vaikka valtion velkasuhteen taittaminen on myös keskustassa jaettu tavoite, pitää inhimillisyys ja kohtuullisuus olla ohjenuorana.
Nyt sopeuttamisen rinnalla jää kertomatta, mitä suomalaiset tästä saavat. Jotta talous saataisiin kasvuun, pitäisi suomalaiset saada säästämisen sijaan myös kuluttamaan ja uskomaan tulevaisuuteen. Jatkuvilla leikkauspuheilla sitä ei tapahdu.
Kasvussa näillä puheilla ovatkin olleet velka, verot, työttömyys ja yritysten konkurssit. Toivon todella, että hallitus tekee viimein talouskasvua vauhdittavia päätöksiä.
Keskusta on esittänyt 55 omaa toimenpidettä talouskasvun tuplaamiseen. Niistä mainittakoon pk-yritysten mukaan ottaminen investointiverohyvitykseen ja perintöveron 10 vuoden koroton maksuaika.
Talouskasvun rinnalla yksi huolenaihe on meille kaikille yhteinen.
Alhainen äänestysaktiivisuus ei palvele kenenkään etua. Nukkuvien puolue on nujerrettava, jotta päätöksenteko nauttii aidosti kansalaisten luottamusta. Tässä niin meillä poliitikoilla, medialla kuin koulujen demokratiakasvatuksella on suuri rooli. Parannusehdotuksia otetaan vastaan.
Mika Lintilä
Keskustan kansanedustaja Toholammilta