Kuntaliitos naapurin kanssa loisi uuden Vaasan
On aika tarjota yhteistyön kättä Mustasaaren päättäjille.
Vaaleissa vanhat päättäjät vaihtuvat jo toisen kerran edellisestä kuntaliitosyrityksestä Vaasan ja Mustasaaren välillä. Katsotaan siis eteenpäin.
Tuleva valtuustokausi yltää vuoteen 2029 asti. Liittymällä yhteen luomme Vaasan seudusta vahvemman. Suuremman pinta-alan ja vahvojen kylien uusi Vaasa huokuttelisi yrityksiä, sijoittajia, asukkaita ja osaajia.
Kunnantalojen välillä on neljä kilometriä. Hitachi Energyn tehdas menee Mustasaaren puolelle.
Vaasan kaupunkistrategiassa möllöttää tavoite 100 000 asukkaan haamurajasta, mutta toimenpiteitä ei tapahdu. Kaavoja kampitetaan ja kulisseissa kipinöi. Se ei ole energiaklusterin yritysten tai meidän veronmaksajien etu.
Edellisen kuntaliitosneuvottelukierroksen virheistä on valtapuolueiden otettava opiksi.
Vaasan tulee ansaita mustasaarelaisten luottamus. Uuden Vaasan tulee kehittyä ison pinta-alan kaksikieliseksi kotikaupungiksi. Mustasaaren punamultaiset ja idylliset kylät ympäröivät merellisen, historiallisen Vaasan.
Viisi vuotta on kulunut. Vaasan on näytettävä, että se puolustaa Vähänkyrön, Sundomin ja asuinalueiden lähikouluja, kirjastoja ja elämisen edellytyksiä. Megayksiköt ja keskittävä linja ei lisää luottamusta naapuriin.
Meidän päättäjien homma on neuvotella ja tehdä päätöksiä. Esitämme keskustalaisten kanssa, että Vaasan kaupunki ottaa kaupunkistrategiaan tavoitteeksi kuntaliitoksen tulevalla valtuustokaudella.
Aleksi Koivisto, Vaasa, kesk., kaupunginvaltuutettu, kuntavaali- ja aluevaaliehdokas
Tuohon ampiaispesään ei itseään kannata laittaa, vai kannattaako?
Minulta on kysytty, mikä saa minut lähtemään ehdokkaaksi Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaaleihin. Kaikki olemme lukeneet ja kuulleet hyvinvointialueiden ongelmista ja haasteista.
Joku saattaisi ehkä ajatella, että tuohon ampiaispesään ei itseään kannata laittaa, mutta minä taas tuumin, että minulla on kokemusta ja osaamista, joka auttaa saamaan asiat taas raiteilleen.
Olenhan ollut sairaaloissa töissä, olen toiminut sosiaalityöntekijänä, koulukuraattorina, opetaajana, ja Vamian rehtorina.
Siksi olen ehdokkaana.
Toteutetut uudistukset hyvinvointialueiden toiminnassa ovat aiheuttaneet haasteita sosiaali-, terveys- ja erikoissairaanhoidossa. Nyt on tärkeää palauttaa tasapaino, korjata puutteet ja saada hoitoporras toimivaksi ja tehokkaaksi. Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja omalääkärijärjestelmään on panostettava.
Kuulemme jatkuvasti, kuinka nuoret ja jopa lapset voivat huonosti. Tämä on erittäin huolestuttava kehitys, johon meidän on puututtava. Nuorten, jotka voivat huonosti, on saatava nopeasti apua ja päästävä hoitoon. Odotus saattaa pahentaa tilannetta kohtalokkain seurauksin. Meidän tulisi tarjota oikea-aikaisia, riittäviä ja tarpeiden mukaisia tukitoimia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi.
Ikääntyvien määrä kasvaa, ja hoivatarpeet lisääntyvät. Meidän täytyy löytää uusia malleja, jotka takaavat turvallisen ja toimivan ikäihmisten hoivan. Hoitopaikkojen tulisi olla oikein mitoitettuja, ja niille ikääntyville, jotka valitsevat asua kotona, tulisi tarjota mahdollisuus tehdä se turvallisesti..
Nämä ovat kolme minulle tärkeintä teemaa.
Åsa Stenbacka, Mustasaari, RKP, aluevaaliehdokas
Varhaiskasvatuksen henkilöstön vaateraha loistaa poissaolollaan Vaasassa
Syksyllä 2021 kirjoitin valtuustoaloitteen, että Vaasassa varhaiskasvatuksen henkilökunta saisi vaaterahaa. Aloite käsiteltiin varsin nopeasti kasvatus- ja opetuslautakunnassa saman syksyn aikana sekä Vaasan kaupunginvaltuustossa.
Aikaa on kulunut. Vaasa ei valitettavasti ole vielä saanut vaaterahaa varhaiskasvatuksen henkilökunnalle.
Syitä on ollut monia, kuten heikkenevä taloudellinen tilanne. Mutta vaikka kuntien taloustilanne on nyt huonompi kuin vuonna 2021, monet kunnat ympäri maata, myös Pohjanmaalla, ovat sopineet ja tehneet päätökset varhaiskasvatuksen henkilökunnalle vuosittaisen vaaterahan myöntämisestä.
Näen vaaterahan positiivisena asiana. Koen, että kunta tai kaupunki näkee, mitä henkilökunta tarvitsee ja vastaa olemassa oleviin tarpeisiin.
Päiväkodissa lasten kanssa työskentelevä henkilökunta käyttää omia vaatteitaan päivittäin. Ne likaantuvat nopeasti sekä sisällä että ulkona. Voit istua lattialla lasten kanssa, pitää lapsia sylissäsi, ruokkia lapsia, olla ulkona sateisella säällä, jne. Kaikki tämä tarkoittaa, että vaatteet kuluvat ja likaantuvat enemmän kuin normaalikäytössä.
Henkilökunnalla voi olla erilaisia tarpeita. Toiset tarvitsevat uuden talvitakin tai paksut talvisaappaat, kun ovat ulkona lasten kanssa kylmällä säällä, toiset kumisaappaat tai sadevaatteet.
Vaaterahan ideana on, että henkilökunnan pitäisi itse voida valita, mihin rahaa käyttää sen mukaan, mitä tarvitsevat sillä hetkellä. Ei se tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi hankkia samat vaatteet.
Varhaiskasvatuksen henkilökunta työskentelee kovan paineen alla. Vaasassakin meillä on kova pula henkilökunnasta, ja henkilökuntaa tarvittaisiin lisää.
Vaasaan pitäisi pystyä houkuttelemaan lisää varhaiskasvatukseen haluavia työntekijöitä. Yksi tapa on saada henkilökunnalle vaaterahaa. Se ei ratkaise kaikkea, mutta saattaa motivoida ja houkutella hakemaan Vaasaan töihin.
Valitettavasti kaikki on kiinni rahasta, mutta mielestäni pitäisi ajatella henkilökuntaa, heidän työtään, hyvinvointiaan, jaksamista ja tarpeitaan. Vuosina 2022 ja 2023 asia otettiin uudelleen esille valtuustossa budjettikokouksessa. Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että vaaterahaa tarvitaan ja tekemäni ponsiesityksen kautta saisimme korvamerkittyä rahaa vaaterahojen saamiseen vuoden 2025 budjettiin. Minä ja monet muut olemme usean vuoden ajan tehneet kovasti työtä saadakseen vaaterahaa budjettiin, mutta se on aina poistettu, niin myös tällä kertaa taloudellisista syistä.
Aion henkilökohtaisesti jatkaa työskentelyä varhaiskasvatuksen henkilökunnan vaaterahan saamiseksi ja toivon, että jonain päivänä voimme olla ylpeitä siitä, että meillä on vaaterahaa myös Vaasassa.
Eva-Maria Strömsholm, Vaasa, RKP, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas
Kännykkä käteen ja lapsuus roskiin
Kännykkäkielto kouluihin olisi loistava juttu. Nykyään osa vanhemmista työntää jo vaunuikäisille kännykän naaman eteen, jos sillä saisi lapsen hiljaiseksi.
Samaan aikaan, kun tämä digilaitteiden näpelöinti on lisääntynyt, on lisääntynyt myös lasten masennus, mielialaongelmat, liikalihavuus, liikuntaongelmat ja puutteet sosiaalisissa taidoissa. Tunnetaito-ongelmat ja ADHD-tapaukset ovat myös lisääntyneet.
Moni on suoraan sanottuna heittänyt lapsuutensa tai/ja nuoruutensa roskiin, kun vuodet on kulutettu sisällä, ainoana kaverina joku laite. Sosiaalinen verkosto ei kasva, ja näin saadaan myös hyvä aihio syrjäytymiselle, kun kavereita ei ole, eikä niitä osaa edes kaivata.
Lasten ja nuorten fyysinen kunto rypee jossain pohjamudissa, eikä kerrostalojen pihoilla näy enää ketään leikkimässä tai pelaamassa. Moni ei osaa enää mennä edes kyykkyyn ilman, että kaatuu.
Tämä kehitys on surullista. Vastuu tämän korjaamiseen on vanhemmilla.
Ei pieni lapsi tarvitse puhelimia. Eikä vanhemmankaan lapsen tarvitse koko ajan räplätä jotain peliä tai vempelettä.
Laittakaa ne mini-ihmiset ulos leikkimään! Olkaa vanhempia ja läsnä! Se on lyhyt aika, kun lapset ovat lapsia.
Käykää ulkona, retkillä, leikkipuistoissa, ihan missä vain. Mitä vähemmän ruutuaikaa, sitä parempi!
Onneksi sain elää oman lapsuuden ennen kännyköitä.
Tero Jousmäki, Vaasa, PS, kuntavaaliehdokas