Maalaisjärkeä Vaasan kaupunginvaltuustoon
Olen aktiivireserviläinen. Toimin paikallispuolustusjoukoissa partionjohtajana ja käyn vapaaehtoisharjoituksissa. Harrastuksiin kuuluu myös jääkiekko (seuran puheenjohtajan sekä peruspakin ominaisuudessa).
Metsästys ja kalastus on kulkenut mukana lapsesta asti. Vuosien kokemus bändihommista tuo oman näkemyslisän.
Myös jalkapallotaustaa löytyy yli 15 vuoden ajalta. Erotuomarina ehdin toimia lähes 10 vuotta. Työpäivät kuluvat asennustehtävissä teollisuudessa.
Voidaan siis todeta, että verkosto ympärilläni on laaja.
Neljän iältään 7–12-vuotiaan lapsen isänä myös lasten maailma on tullut tutuksi.
Elän perinteisten, suomalaisten normien ja arvojen mukaan. Kunnioitan ja haluan vaalia suomalaisia perinteitä niin kouluissa kuin päiväkodeissa.
Mielestäni Vaasan kaupungin tiloissa tapahtuva lasten harrastustoiminta tulee säilyttää edullisena.
Vaasan kotouttamisohjelmassa yksi tavoite on, että Vaasasta tulee 100 000 asukkaan kaupunki. Loistava tavoite, mutta asukkailla tulee olla kielitaito, koulutus ja työkaluja.
Itselleni on tärkeää, että kaupungissa on toimivat kulkuyhteydet, turvallisuus sekä ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet. Näitä pitää myös kehittää.
En lähde tekemään mitään vaalilupauksia, mutta sen voin taata, että mikäli tulen valituksi, vien Vaasan valtuustoon maalaisjärkeä ja tavallisten ihmisten näkemyksiä.
Tero Jousmäki, Vaasa, PS, kuntavaaliehdokas
Viihtyisä keskusta
Suomessa on eri alueilla onnistuttu erilaisin lopputuloksin kehittämään keskusta-alueita ja toreja. Positiivisia ja rohkaisevia esimerkkejä on olemassa.
Valitettavasti Vaasasta ei aivan näin – ainakaan kaikilta osin – voi sanoa.
Vuosien varrella on järjestetty erilaisia suunnittelukilpailuja, joilla on ollut tarkoitus kehittää ja elävöittää alueen keskustaa ja erityisesti Vaasan toria.
Kilpailujen todellinen vaikutus on usein jäänyt kovin ohueksi tai lyhytkantoiseksi. Kuluja kilpailuista on kuitenkin aina valitettavasti muodostunut, eikä sillä panostuksella ole saatu juurikaan erityisen näkyviä tai aluetta hyödyttäviä tuloksia aikaan.
Vaasan kaupungissa toimii viheryksikkö, joka on osaamisellaan todistanut useita kertoja pätevyytensä ja kykynsä kehittää leikki-ja oleskelualueita.
Itse olen toivonut, että tuota paikallista voimavaraa käytettäisiin enemmän hyödyksi ja resurssit kohdistettaisiin heille. Heillä on paras alueen tuntemus pitkältä ajalta ja aito ymmärrys alueen tarpeista.
Aluesuunnittelussa jatkuvuus on hyvin keskeinen asia. On tärkeää tuntea alueen historiaa sekä samanaikaisesti kyetä näkemään eteenpäin maailman ja tarpeiden muuttuessa.
Näin ollen olisi hyvin tärkeää, että kaupunki kohdistaisi resurssit täysimääräisesti viheryksikön käyttöön eikä tuhlaisi niitä erilaisten kilpailujen rahoittamiseen.
Risto Helin, Vaasa, PS, kuntavaaliehdokas
Vaasa panostaa kouluvalmentajiin
Ei ole helppoa olla nuori tai nuori aikuinen, ja tutkimukset osoittavat, että yhä useammat nuoret voivat huonosti. Tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotta voidaan reagoida mielenterveysongelmiin.
Vuonna 2019 tein aloitteen Vaasan kaupunginvaltuustolle siitä, että voisimme saada kouluvalmentajia/koulukoutseja Vaasan suomen- ja ruotsinkielisiin kouluihin. Ilokseni viranhaltijat katsoivat tämän olevan investoinnin arvoinen asia. Kun aloite tuli valtuustoon, olimme yksimielisiä siitä, että kouluvalmentajat otetaan käyttöön Vaasan kaupungissa.
Sen jälkeen kouluissa on ollut kouluvalmentajia. On suuri ilo nähdä, että Vaasassa on nyt neljä kouluvalmentajaa suomenkielisissä ja yksi ruotsinkielisessä peruskoulussa.
Kouluvalmentajien rooliin kuuluu ohjata, tukea ja olla läsnä oppilaille koulun arjessa. Oppilas voi mennä juttelemaan kouluvalmentajan kanssa esimerkiksi välitunnilla tai ottaa yhteyttä muulla tavalla. Kouluvalmentaja on puolueeton aikuinen koulussa. Koska kouluvalmentaja liikkuu koulussa ja käytävillä, hän voi huomata, jos joku oppilas on yksin tai jos koulussa on kiusaamista, ulkopuolelle jättämistä tai vastaavaa.
Opettajat tekevät upeaa työtä, mutta he eivät ehdi tehdä kaikkea, ja heidän tärkein tehtävänsä on opettaa.
Siksi olen iloinen kouluvalmentajista Vaasan kouluissa. Toivon, että tämä jatkuu ja voimme laajentaa tätä toimintaa. Tarvitsemme lisää aikuisia kouluihin.
Eva-Maria Strömsholm, Vaasa, RKP, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas
Satamatie – askel ylös hyvinvoinnin portailla!
Asukkaiden hyvinvointi on vaaliehdokkaille ykkösasia. Verotulot ja valtionavut eivät riitä kaikkiin tarpeisiin, vaan kunta tarvitsee apua elinkeinoelämältä: Lisää työpaikkoja antamaan asukkaille tuloja ja kunnalle verotuloja. Siksi työllistävien yritysten toiveita on kuunneltava.
Mustasaaren kunnanvaltuusto ja johtoryhmä tutustuivat Wärtsilän toimintaan Vaskiluodossa ja kuulivat sekä tj. Hannu Mäntymaalta että Hitachi Energyn Jukka Auraselta suuryritysten toiveita, jotta niiden valtavat investoinnit sataisivat alueelle suurimpana hyötynä kaikille.
Molempien yritysten sanoma oli kristallinkirkas: Satamatie tulee rakentaa mahdollisimman pian!
Logistiikka on suuri palapeli, jonka avulla Wärtsilä, Hitachi ja muut firmat saavat oikeat tuotteet ja palvelut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan oikeanlaatuisina ja edullisesti.
Jos logistiikka ei toimi, tehtaat voivat siirtyä sellaiselle paikkakunnalle tai maahan, jossa se toimii.
Mustasaaren kunnan on tehtävä kaikkensa, ja pian, jotta ensimmäiseksi Satamatie, seuraavaksi tieyhteys Vikby–Martoinen ja viimeisenä tieyhteys Martoinen–Lintuvuori saadaan rakennettua. Maanomistajille korvataan menetetyt maat tai suoritetaan tilusjärjestelyjä.
Sujuvat liikenneyhteydet muodostavat fiksun logistiikkaketjun Vaasan seudun olemassaoleville yrityksille ja tuleville suuryrityksille ja luovat asukkaille seuraavat askelmat hyvinvoinnin portailla.
Jane Trygg-Kaipiainen ja Martin Ahlskog, Mustasaari, MSK, valtuutetut, kuntavaaliehdokkaat
Vaasasta nopeat liikenneyhteydet Helsinkiin ja maailmalle
Yksi Vaasan strategista tavoitteista olisi oltava Vaasan ja muun maailman välisten, nopeiden liikenneyhteyksien edistäminen.
Pelkästään yritysten ja korkeakoulujen näkökulmasta tarvitaan nykyistä nopeampi junayhteys Vaasasta Helsinkiin sekä lisää suoria lentoyhteyksiä Vaasasta Eurooppaan.
Globaaleilla markkinoilla kaupungit ja seudut kilpailevat myös yrityksistä ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Tässä kisassa on selkeä kilpailuetu, jos kaupunkien ja seutujen liikennejärjestelmä toimii sujuvasti, eli ihmisten ja tavaroiden liikkuminen paikasta toiseen on vaivatonta ja nopeaa kulkuvälineestä riippumatta.
Paikallisesti liikennejärjestelmätyössä seuraava luonteva askel olisi puolen tunnin junayhteyden rakentaminen Vaasan ja Seinäjoen välille nykyisen, noin 50 minuutin yhteyden sijaan.
Nopeampi yhteys toisi Vaasan ja Seinäjoen hämmästyttävän lähelle toisiaan ja antaisi tuoretta virtaa molempien seutujen kehitykselle ja tiiviimmälle yhteistyölle.
Se toisi myös uutta virtaa kulttuuritapahtumista nauttimiseen, ostoksilla käymiseen, työmatkaliikenteeseen sekä muihin asiointimatkoihin kaupunkien välillä.
Samalla nopeampi junayhteys Vaasasta Helsinkiin sujuvoittaisi pääsyä Helsinki–Vantaan lentoaseman kautta maailmalle.
Tomi Kaunismäki, Vaasa, KD, kaupunginvaltuutettu, kuntavaali- ja aluevaaliehdokas
Vaaleissa päätetään Vaasan asumisen kustannuksista
Asumisen kustannuksista tuntuva osa päätetään kunnissa. Kiinteistöliiton keräämien vertailutietojen mukaan suunnilleen puolet taloyhtiöiden kuluista on kuntakohtaisesti päätettäviä maksuja. Näitä ovat etenkin kiinteistöverot, jäte- ja vesimaksut, sähkö sekä lämmitys. Kuntapäättäjillä on siis noin puolet taloyhtiöiden ja asukkaiden euroista päätösvallassaan.
Kuntakohtaisten kiinteistökustannusten nousu on ollut viime vuosina hurjaa.
Vaasan kuntakohtaiset kustannukset ovat kasvaneet Kiinteistöliiton indeksitalovertailun perusteella vuodesta 2021 vuoteen 2024 lähes 14 prosenttia. Eniten ovat kasvaneet jätehuolto (18 prosenttia) sekä vesi ja jätevesi (lähes 15 prosenttia).
Tulevina vuosina olisikin erityisen tärkeää löytää keinoja hillitä asumiskustannusten nousua.
Kiinteistövarallisuutemme, kuntalaisten asunnot, vaativat jatkuvasti myös korjauksia, ja monessa taloyhtiössä painitaan jo nyt taloushaasteiden parissa. Mikäli osakkaiden rajalliset eurot kuluvat juokseviin hoitomenoihin, muuhun ei jää varaa. Kiinteistöjen korjaamisesta ja ylläpidosta leikkaaminen taas vie entistä suurempiin ongelmiin.
Kuntapäättäjien on tärkeää ymmärtää kiinteistökustannusten merkitys kotitalouksien arkeen laajemmin kuin vain yksittäisenä päätöksenä vaikkapa vesimaksusta tai kiinteistöveroprosentista.
Mervi Ala-Prinkkilä, toiminnanjohtaja, Kiinteistöliitto Pohjanmaa