Asumisen kustannuksista tuntuva osa päätetään kunnissa. Kiinteistöliiton keräämien vertailutietojen mukaan suunnilleen puolet taloyhtiöiden kuluista on kuntakohtaisesti päätettäviä maksuja. Näitä ovat etenkin kiinteistöverot, jäte- ja vesimaksut, sähkö sekä lämmitys. Kuntapäättäjillä on siis noin puolet taloyhtiöiden ja asukkaiden euroista päätösvallassaan.
Kiinteistöliiton Kuntavaalikyselyn vastaajista 70 prosenttia katsoo, että asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä. Hurjat 86 prosenttia vastaajista katsoo, että kunnan tulee panostaa siihen, että asuinkustannukset eivät nouse. Kiinteistökustannukset nousivatkin kyselyssä tärkeimmäksi asumisen kysymykseksi. Kuntavaalikyselyyn vastasi 3 036 ihmistä 37 kunnasta.
Kuntakohtaisten kiinteistökustannusten nousu onkin ollut viime vuosina erittäin hurjaa. Seinäjoella kuntakohtaiset kustannukset ovat kasvaneet Kiinteistöliiton Indeksitalovertailun perusteella vuodesta 2021 vuoteen 2024 lähes 24 prosenttia ja Vaasassa lähes 14 prosenttia. Eniten ovat kasvaneet Seinäjoella kaukolämmön kustannukset, Vaasassa eniten ovat kasvaneet jätehuollon kustannukset.
Tulevina vuosina olisikin erityisen tärkeää löytää keinoja hillitä asumiskustannusten nousua. Kiinteistövarallisuutemme, kuntalaisten asunnot, vaativat jatkuvasti myös korjauksia ja monessa taloyhtiössä painitaan jo nyt taloushaasteiden parissa. Mikäli osakkaiden rajalliset eurot kuluvat juokseviin hoitomenoihin, muuhun ei jää varaa. Kiinteistöjen korjaamisesta ja ylläpidosta leikkaaminen taas vie lähinnä vain entistä suurempiin ongelmiin.
Kuntapäättäjien on tärkeää ymmärtää kiinteistökustannusten merkitys kotitalouksien arkeen laajemmin kuin vain yksittäisenä päätöksenä vaikkapa vesimaksusta tai kiinteistöveroprosentista.
Kunnissa tehtävillä päätöksillä vaikutetaan asumisen hintaan, mutta myös taloyhtiöiden kykyyn tehdä tarpeellisia investointeja kuten peruskorjauksia ja -parannuksia.
Jorma Koutonen
toiminnanjohtaja
Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa
Mervi Ala-Prinkkilä
toiminnanjohtaja
Kiinteistöliitto Pohjanmaa